Fidzin matkalla yhdesta hampaastani lohkesi pala ja kavin yliopiston hammaslaakarilla korjauttamassa sen. En tieda mika hammaslaakarien normaalikaytanto on, mutta mielestani tama hammaslaakari toimi epaeettisesti. Paikattuaan hampaan, han suositteli kaymaan rontgenissa ja kaymaan sen jalkeen uudelleen nayttamassa kuvia. Koska en ole kuullut muiden kayvan rontgenissa hampaan lohkeamisen jalkeen, kysyin asiasta. Hammaslaakarin mukaan kaikkien on hyva kayda muutaman vuoden valein kuvauttamassa hampaat ja hammaslaakarilla rutiinitarkastuksessa. Tama on varmaan totta, mutta minun mielestani on epaeettista myyda potilaalle rontgeneita ja muita lisapalveluita antaen potilaan uskoa, etta ne liittyvat kyseisen paivan hoitoon. Hammaslaakarin pitaisi myos kysya milloin olen viimeksi kaynyt tarkastuksessa, onko tuoreita rontgeneita ja olenko mahdollisesti ulkomainen opiskelija, palaamassa kotimaahani seuraavalla viikolla.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2011
Yksi kirja ostettu
Loma on ohi ja uusi lukukausi on alkanut. Ostin International Financial System: Regulation & Policy -kurssin kirjan ennen Uluru-matkaani, jotta junassa olisi jotain lukemista. En ehtinyt lukea koko kirjaa, mutta se on hyvin mielenkiintoinen. Kirja on proffani kirjoittama ja samoin kuin kurssi, kasittelee talouskriisien historiaa ja nykypaivaa. Kirjassa ja kurssilla kaydaan lapi varsinkin markkinasaantelyn ja -valvonnan kehitysta ja tarvetta. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole kirjoittaa kurssin tai kirjan sisallosta. Ensimmaisella luennolla proffa kertoi, etta kyseinen kirja oli jo julkaisuhetkella vanhentunutta tietoa ja uusi, laajennettu painos julkaistaan muutaman viikon kuluttua. Uudessa kirjassa on mukana subprime-kriisi ja eurokriisi, jotka vanhasta kirjasta puuttuivat kokonaan. Proffa suositteli palauttamaan vanhan kirjan ja saamme uuden kirjan tekstin luettavaksi ilmaiseksi word dokumenttina.
Yritin palauttaa kirjan, mutta koska se matkusti repussani sateisessa Ulurussa, kirja ei ole ihan uudenveroisessa kunnossa, eika kirjakauppa suostunut ottamaan sita takaisin. Turha reilun kahdeksankympin ostos siis. Ainakin asiaa voi ajatella niinkin, etta maksoin $87 vanhasta kirjasta ja sain siihen ilmaisen paivityksen.
Olisi kiva, jos kaikkien kurssien kurssimateriaalit jaettaisiin word, epub tai muussa elekroniseen lukulaitteeseen sopivassa muodossa. On paljon mukavampi lukea kirjoja kevyella ja helposti kasiteltavalla lukulaitteella kuin paksusta kirjasta.
Yritin palauttaa kirjan, mutta koska se matkusti repussani sateisessa Ulurussa, kirja ei ole ihan uudenveroisessa kunnossa, eika kirjakauppa suostunut ottamaan sita takaisin. Turha reilun kahdeksankympin ostos siis. Ainakin asiaa voi ajatella niinkin, etta maksoin $87 vanhasta kirjasta ja sain siihen ilmaisen paivityksen.
Olisi kiva, jos kaikkien kurssien kurssimateriaalit jaettaisiin word, epub tai muussa elekroniseen lukulaitteeseen sopivassa muodossa. On paljon mukavampi lukea kirjoja kevyella ja helposti kasiteltavalla lukulaitteella kuin paksusta kirjasta.
lauantai 16. heinäkuuta 2011
torstai 14. heinäkuuta 2011
Kotimatka alkaa
Kävin katsomassa Ulurun (eurooppalaiselta nimeltään Ayers Rock), Kata Tjutan (Olgas) ja Kings Canyonin. Uluru on iso kivi. Aboriginaalit eivät halua, että turistit kiipeävät sen huipulle (348 m), koska a) kivi on heille pyhä ja b) 36 ihmistä on saanut surmansa kiipeillessä. Tällä kerralla oli joka tapauksessa liian tuulista, minkä lisäksi oli luvattu sadetta, joten kiipeäminen oli kielletty.
Kings Canyonista en tiennyt mitään, mutta mielessäni oli Grand Canyon. Odotukset olivat siis korkealla. Kings Canyon oli aika mitätön.
Nyt istun Ghan-junassa, lähtöä odottamassa. Saavun perille Adelaideen noin 24 tunnin kuluttua. Odottelen Adelaidessa puolisen päivää ja jatkan lentäen Sydneyyn.
lauantai 9. heinäkuuta 2011
Mobiilinetti
Nettiyhteydet ovat tosi kalliita Australiassa—varsinkin jos tarvitsee yhteyttä vain muutamaksi kuukaudeksi. Sopimukset ovat 12 tai 24 kuukautta, niinkuin taitaa olla Suomessakin. Netin voi hankkia myös ilman sopimusta ja usein ilmeisesti jopa samaan hintaan kuin sopimuksella. Liittymää avatessa pitää tosin normaalin kuukausimaksun lisäksi maksaa jotain aloitus- ja kytkentämaksuja+täytyy ostaa modeemi, mistä tulee lisähintaa yhteensä noin $200-300. Normaalista nettiyhteydestä tulisi siis älyttömän hintainen, joten päädyin mobiilinettiin. Ei tämäkään halpaa ole.
Läppärissäni olisi 3G-modeemi, mutta en ole saanut sitä toimimaan sen jälkeen kun asensin uuden Windowsin. Ilmeisesti Windows 7 ajurit eivät ole yhteensopivia tai jotain. Olen yrittänyt lukea ohjeita netistä, mutta siitä ei ole ollut apua. Jouduin siis ostamaan ulkoisen Vodafonen 3G-modeemin. Mokkulan tai minkä lie. Modeemi maksoi $75 ja lisäksi maksan datan määrästä. Ensimäiselle kuukaudelle otin suurimman paketin, peräti 16GB, joka maksaa muistaakseni $59/kk. Halvin datapaketti olisi $29 ja sillä saa 4GB dataa.
En ole varma mitä mobiilidata maksaa Suomessa. Työpuhelimella rajaton data oli muistaakseni alle €20, mutta firmahinnat ovat varmaan eri kuin henkilöasiakkaille. Olen silti vakuuttunut, että Suomen hinnat ovat enintään puolet täkäläisistä.
Joka tapauksessa mobiilinetti on ihan kiva. Puhelimessa on jo nettiyhteys, eikä 1GB data ole vielä toistaiseksi loppunut kesken normaalissa surffailussa. Nyt pääsen esimerkiksi Ulurussa nettiin, enkä ole riippuvainen hotellin sikahintaisesta netistä. Tähän ostokseen olen toistaiseksi tyytyväinen, mutta edelleen yritän selvittää miksi läppärin sisäinen modeemi ei toimi.
perjantai 8. heinäkuuta 2011
Alice Springs
Saavuin eilen Alice Springsiin. Lento lähti Sydneystä klo 6, joten heräsin aamulla puoli neljältä. Yritin saada jotain edullista kyytiä järjestettyä, mutta aikaisin vaihtoehto olisi ollut vasta viideltä, joten menin taksilla klo 4. Taksi maksoi 30 dollaria, eli puolet siitä mitä olin maksanut Sydneyyn saapuessani helmikuussa. Matka oli tasan sama. Tai en kyllä tiedä mitä reittiä ajettiin ensimmäisellä kerralla, mutta ainakin matkan päätepiste ja alku olivat samat, mutta vain eri järjestyksessä. Olin kentällä 4.15, mutta kenttä kotimaanterminaali oli vielä kiinni. Oikeastaan ovet olivat auki, joten pääsin sisään, mutta sisällä ei näkynyt ketään. Check in aukesi viideltä.
Lopulta lento lähti melkein tunnin myöhässä, koska kone vaihdettiin jostain syystä suurempaan ja piti odotella lisähenkilökuntaa, joka ilmeisesti oli vielä kotona nukkumassa. Koneen vaihto saattoi johtua siitä, että halpalentoyhtiö Tiger Airways on lentokiellossa. Tigerin koneet ovat ilmesesti lennelleet liian matalalla ja myös huoltopuolella on vakavia puutteita. Qantas on ilmoittanut tarjoavansa lentoja Tigerin matkustajille edulliseen hintaan ja pyrkii lisäämään kapasiteettia tarpeen mukaan.
Lensin Melbournen kautta ja olin Alice Springsissä ajallaan. Alice Springsissä hostellin respa kertoi, että huoneita siivotaan vielä, joten kävelin kylän keskustaan kahden norjalaisen tytön kanssa ja käytiin lounaalla.
Toisena Alice Springs-päivänä kävin pyöräretkellä (http://www.sports-tracker.com/#/workout/farshore/4dqm1dscadl2chol).
Sain tänään yhteyden kaveriini, joka minun pitäisi siis tavata Ulurussa. He ovat yrittäneet selvittää uusia lentoja tai muita vaihtoehtoja kotimatkalleen Sydneyyn, koska alkuperäinen Tigerin lento on peruttu. Saapuminen Uluruun kuulemma myöhästyy hieman ja siirtyy joko sunnuntaille tai maanantaille. Minulla on lento Uluruun huomenna, lauantaina. Lento maksoi $185, kun bussi olisi maksanut $155. Ei siis huomattavaa hintaeroa. Lisäksi kävi ilmi, että bussit ovat jo täynnä. Kolmen päivän Uluru-Kings Canyon-Olgas kierros Alice Springsistä olisi maksanut $330-350. Saavun Uluruun iltapäivällä, joten huomenna ei tarvitse tehdä mitään. Sunnuntaina taidan vaan odotella sitä kaveriani.
keskiviikko 6. heinäkuuta 2011
Turhia kuluja
Olin kirjoittamassa tata blogikommenttiin, mutta laitankin taman erillisena blogitekstina.
Eilen selvisi, etta tulin taas maksaneeksi ylihintaa. Minulla on Lonely Planet vuodelta 2009, jonka mukaan Uluruun paasee vain Alice Springsin kautta. Ulurussa on oppaan mukaan lentokentta, mutta sinne ei jarjesteta lentoja. Olisi tietysti pitanyt tarkistaa netista, mutta kun kaikki kaveritkin sanoivat samaa, etta pitaa ensin lentaa Alice Springsiin, joka on aika kaukana Ulurusta, ei jotenkin tullut mieleen tarkistaa.
Koska tarkoitus on tavata kaverini Ulurussa ja palata matkan lopussa Alice Springsiin, olisin mieluiten lentanyt suoraan Uluruun. Lainasin kirjaston nettipalvelusta (helmet.fi) Australian matkaoppaan e-kirjana ja olen lueskellut sielta tietoja Red Centerista. Kavi ilmi, etta viime vuoden lopusta alkaen seka Qantas etta Virgin Blue ovat lentaneet Sydneysta suoraan Ayers Rockin lentokentalle (Uluruun). Lento huomenna olisi maksanut $280. Mina maksoin lennosta Alice Springsiin Melbournen kautta $300. Lisaksi tulee ylimaarainen Alice Springs-Uluru matka, jonka varmaan lennan, kun hinta on kerran kaytannossa sama kuin bussilla. Siita siis $180 ylimaaraista.
Jos olisin lentanyt suoraan Ayers Rockiin/Uluruun, lento olisi siis ollut $20 halvempi ja olisin saastanyt $180 ylimaaraisesta Alice-Uluru matkasta.
Taman lisaksi olin aiemmin tutkinut tiliotettani ja ihmetellyt miksi luottokorttimaksuissani on huomattavasti parempi valuuttakurssi kuin tilisiirrossa, jonka tein Nordea-tililtani australialaiselle Commonwealth Bank-tililleni. Olin valinnut siirrettavaksi valuutaksi euron, jolloin ilmeisesti Commonwealth Bank kaytti omaa kurssiaan, joka oli epasuotuisampi kuin Nordean kurssi. Olisi pitanyt tarkistaa... Olen tottunut siihen, etta valuutanvaihtokojuissa on huonot valuuttakurssit, mutta jotenkin oletin, etta isoilla, tavallisilla pankeilla kurssit ovat aika lailla samat. Commonwealth Bankin surkean EUR/AUD kurssin vuoksi kaytannossa menetin noin 1000 dollaria.
Lisaksi on tietysti se pyora, jonka ostin hiljattain Eurooppaan palanneelta opiskelukaveriltani ilmeisesti sikahintaan. Kaikki kaverit ovat ihmetelleet miten se opiskelukaveri kehtasi pyytaa niin paljon niin rupuisesta pyorasta, mutta ovat todenneet, etta saksalaiset vaan ovat sellaisia.
Minun pitaisi palkata joku hoitamaan talouttani. Olen itse selvasti taysin kykenematon siihen.
Eilen selvisi, etta tulin taas maksaneeksi ylihintaa. Minulla on Lonely Planet vuodelta 2009, jonka mukaan Uluruun paasee vain Alice Springsin kautta. Ulurussa on oppaan mukaan lentokentta, mutta sinne ei jarjesteta lentoja. Olisi tietysti pitanyt tarkistaa netista, mutta kun kaikki kaveritkin sanoivat samaa, etta pitaa ensin lentaa Alice Springsiin, joka on aika kaukana Ulurusta, ei jotenkin tullut mieleen tarkistaa.
Koska tarkoitus on tavata kaverini Ulurussa ja palata matkan lopussa Alice Springsiin, olisin mieluiten lentanyt suoraan Uluruun. Lainasin kirjaston nettipalvelusta (helmet.fi) Australian matkaoppaan e-kirjana ja olen lueskellut sielta tietoja Red Centerista. Kavi ilmi, etta viime vuoden lopusta alkaen seka Qantas etta Virgin Blue ovat lentaneet Sydneysta suoraan Ayers Rockin lentokentalle (Uluruun). Lento huomenna olisi maksanut $280. Mina maksoin lennosta Alice Springsiin Melbournen kautta $300. Lisaksi tulee ylimaarainen Alice Springs-Uluru matka, jonka varmaan lennan, kun hinta on kerran kaytannossa sama kuin bussilla. Siita siis $180 ylimaaraista.
Jos olisin lentanyt suoraan Ayers Rockiin/Uluruun, lento olisi siis ollut $20 halvempi ja olisin saastanyt $180 ylimaaraisesta Alice-Uluru matkasta.
Taman lisaksi olin aiemmin tutkinut tiliotettani ja ihmetellyt miksi luottokorttimaksuissani on huomattavasti parempi valuuttakurssi kuin tilisiirrossa, jonka tein Nordea-tililtani australialaiselle Commonwealth Bank-tililleni. Olin valinnut siirrettavaksi valuutaksi euron, jolloin ilmeisesti Commonwealth Bank kaytti omaa kurssiaan, joka oli epasuotuisampi kuin Nordean kurssi. Olisi pitanyt tarkistaa... Olen tottunut siihen, etta valuutanvaihtokojuissa on huonot valuuttakurssit, mutta jotenkin oletin, etta isoilla, tavallisilla pankeilla kurssit ovat aika lailla samat. Commonwealth Bankin surkean EUR/AUD kurssin vuoksi kaytannossa menetin noin 1000 dollaria.
Lisaksi on tietysti se pyora, jonka ostin hiljattain Eurooppaan palanneelta opiskelukaveriltani ilmeisesti sikahintaan. Kaikki kaverit ovat ihmetelleet miten se opiskelukaveri kehtasi pyytaa niin paljon niin rupuisesta pyorasta, mutta ovat todenneet, etta saksalaiset vaan ovat sellaisia.
Minun pitaisi palkata joku hoitamaan talouttani. Olen itse selvasti taysin kykenematon siihen.
Pari kuvaa Fidzistä
En ottanut montaa kuvaa… Tässä oikeastaan kaikki. Yritän saada kavereiden kuvat joskus.
Matkasuunnittelua: Australian keskipisteeseen
Palasin Fidziltä viikko sitten. Seuraava matka on jo huomenna. Lennän torstaiaamuna Sydneystä Alice Springsiin, Red Centeriin, suunnilleen Australian maantieteelliseen keskipisteeseen.
Yksi opiskelukaveri on toisen kaverinsa kanssa ehkä ajamassa samoille seuduille tällä viikolla. Alkuperäinen suunnitelma heillä oli ajaa Melbournesta Adelaiden kautta Uluruun ja Alice Springsiin ja lentää sieltä Sydneyyn. Lentoyhtiönä olisi ollut Tiger Airways, joka on nyt asetettu lentokieltoon erilaisten turvallisuusrikkomusten vuoksi, joten en tiedä onko suunnitelmiin tullut muutosta. Australian aavikoilla on heikonlaisesti kännykkäverkkoja, joten en ole ihan varma missä päin Melbournen ja Alice Springsin välissä opiskelukaverini nyt liikkuu.
Tarkoitukseni joka tapauksessa olisi siis lentää Alice Springsiin ja jatkaa sieltä perjantaina tai myöhemmin 400 kilometrin päähän Uluruun ihmettelemään maailman isointa kiveä. Tarkoitus olisi ajoittaa tämä siirtymä siten, että tapaan opiskelukaverini siellä ja hyppään kaverini autoon, välttyen oman auton vuokraamiselta. Ulurussa yövyn teltassa. Ainakin tämänhetkisen suunnitelman mukaan. Mikäli kaverini ei ole vielä Ulurussa perjantaina, joko odottelen Alice Springsissä tai vuokraan auton ja ajan johonkin “lähiseudun” kansallispuistoista kävelemään ja telttailemaan. Alice Springsistä on bussi- ja lentoyhteys Uluruun. Hinta 155 ja 185 dollaria. Alice Springsistä järjestetään myös parin päivän retkiä Uluruun alkaen 200-300 dollaria. Jos kaverini ei menekään Uluruun, opastettu retki on siis mahdollinen.
Ulurun jälkeen palaan Alice Springsiin, toivottavasti kaverini kyydissä ja hyppään Ghan-junaan 14.7.. Ghan juna on nimetty afghanistanilaisten kamelikuskien mukaan ja kulkee Australian halki pohjois-eteläsuunnassa, Darwinista Alice Springsin kautta Adelaideen. Minä matkustan sillä Adelaideen. 24 tunnin junamatkan jälkeen 15.7. lennän Sydneyyn, käytännössä tutkimatta Adelaidea lainkaan. Toivon mukaan ajan kesällä (siis Suomen talvella) Australian etelärannikkoa ainakin Adelaideen asti, joten nyt ei ole mikään pakko tutustua tylsäksi haukuttuun Adelaideen.
Alla linkki karttaan. Toivottavasti toimii.
sunnuntai 3. heinäkuuta 2011
Uusi asunto
Muutin saksalaisen opiskelukaverin kanssa kolmioon coogee bay roadilla, coogeen keskustaan, parin minuutin kävelymatkan päähän rannasta. Meri näkyykin parvekkeeltani. Kauppa on ihan vieressä. Huonekalut sisältyvät vuokraan. Vuokra on sama kuin aiemminkin, $270 per henki plus sähkö, netti ja muut laskut. Varmaan yhteensä $300 viikossa.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
9. päivä: Mango Bay/Sydney
Lento oli klo 9 aamulla, kyyti kentälle lähti Mango Baystä klo 3.30 aamuyöllä. Matka päättyi samoin kuin alkoikin. Päätin, ettei ole järkeä mennä nukkumaan. Valvoin kavereiden kanssa resortin ravintolassa. Vähän yllättäen kaikki muut vieraat menivät nukkumaan jo ennen puolta yötä. Edellisenä yönä bileet olivat jatkuneet melkein neljään aamulla.
Bussi oli ajallaan, saavuin kentälle kuudelta. Checkasin sisään, menin turvatarkastuksen läpi ja menin portille lukemaan ja odottamaan ja torkahtelemaan.
Nukuin läpi koko neljän tunnin lennon. Sydneyssä kävin parin kaverin kanssa lounaalla klo 15 ja menin sen jälkeen kotiin päiväunille, tarkoituksena mennä illalla katsomaan tennistä baarissa. Heräsin päiväunilta klo 3 aamuyöllä ja totesin Federerin jo hävinneen pelinsä Wimbledonissa. Oli liian myöhäistä mennä syömään päivällistäkään, joten jatkoin nukkumista.
8. päivä: Mango Bay
Viimeinen päivä Fidzillä. Osan päivästä oli hyvinkin aurinkoista ja lämmintä, osan päivää satoi vähän. Ei kuitenkaan rankkasateita.
Ratsastimme reilun tunnin matkan pienelle vesiputoukselle. Hevoset olivat pieniä, pelkäsin ettei oma hevoseni kestä painoani. Jalatkin roikkuivat melkein maassa. Ratsastus oli myös sellaista talutushommaa, ei vapaata kävelyä, ravia ja laukkaa niinkuin äidin ja isän kanssa pääsiäisenä. Edellisten päivien sateiden vuoksi matkalla oli runsaasti mutaa ja hevoset kompastelivat vähän jalkojen upotessa mutaan. Matkalla kahlattiin muutamaan otteeseen jokien yli.
Vesiputous oli pieni, mutta kiva. Oli virkistävää hyppiä vesiputouksen päältä veteen.
Ratsastimme reilun tunnin matkan pienelle vesiputoukselle. Hevoset olivat pieniä, pelkäsin ettei oma hevoseni kestä painoani. Jalatkin roikkuivat melkein maassa. Ratsastus oli myös sellaista talutushommaa, ei vapaata kävelyä, ravia ja laukkaa niinkuin äidin ja isän kanssa pääsiäisenä. Edellisten päivien sateiden vuoksi matkalla oli runsaasti mutaa ja hevoset kompastelivat vähän jalkojen upotessa mutaan. Matkalla kahlattiin muutamaan otteeseen jokien yli.
Vesiputous oli pieni, mutta kiva. Oli virkistävää hyppiä vesiputouksen päältä veteen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)