Tietokonesali

Kirjoitan esseitäni lähinnä yliopiston tietokoneilla, koska omassa läppärissä on turhan pieni näyttö, jos täytyy kirjoittamisen ohessa selata pitkiä artikkeleita. Yliopistolla on tietokoneita lähinnä tietokonesaleissa. Law schoolissa on yksi pieni, 20 tietokoneen sali, johon pääsevät vain jatko-opiskelijat. Lisäksi on isompi sali law schoolin kirjaston alakerrassa, johon kaikilla yliopiston opiskelijoilla on pääsy. Tietokonesaleja on myös muissa rakennuksissa ympäri kampusta, mutta useimmissa tietokoneissa käyttö on rajoitettu tuntiin tai kahteen. Jos on ruuhkaa, käyttöaika täytyy varata varausjärjestelmästä. Sellainen on liian hankalaa, joten käytän koneita vain law schoolissa.

Viimeiset pari viikkoa jatko-opiskelijoiden tietokonesaliin on täytynyt saapua viimeistään kahdeksalta aamulla. Muuten kaikki koneet on jo varattu. Lisäksi jotkut jättävät kirjoja ja muita kamoja yön yli varaamaan paikkaa. On hankala tietää milloin joku on esimerkiksi aamukahvilla ja milloin paikka on varattu edellisenä iltana. Paikkoja ei saisi varata. Tietokoneen saa lukita enintään tunnin poissaoloa varten.

En ole aamuihminen, joten olen viime aikoina joutunut law schoolin kirjaston alakertaan. Siellä ei ole ikkunoita. Joku hälytys menee päälle useamman kerran päivässä. Käsittääkseni piippaus merkitsee sitä, että joku on yrittänyt viedä kirjoja kirjastosta lainaamatta niitä. Alakerran tietokonesalissa on myös se huono puoli, että Australian heikot kännykkäverkot eivät läpäise kirjaston jykeviä lasiseiniä, joten kommunikointi yläkerran tietokonesalissa istuvien kavereiden kanssa vaikeutuu. Tällä on suuri merkitys kahvi- ja lounastaukojen suhteen. Toisaalta tuntuu että olen huomattavasti tehokkaampi ilman taukoja.

Mitäs muuta? Maanantaina oli kesä. 34 astetta lämmintä (istuin tosin kirjastossa koko päivän). Eilen ja tänään on syksy. Olen kuitenkin päättänyt, että kesä on alkanut ja mieluummin palelen kylmässä ja sateessa shortseissa kuin käytän farkkuja. Kesä alkaa kai virallisesti joulukuun puolivälissä tai jotain.

IPR-strategia ja–hallinta

Lukukauden viimeinen kurssini on immateriaalioikeuksien (IPR) hallinta ja niihin liittyvä strategia. Toistaiseksi kurssi on ollut oikein mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Kurssin vetäjä on osakkaana isossa lakifirmassa ja lisäksi useimmilla luennoilla on ollut luennoimassa alan asiantuntijoita muista firmoista. Esimerkiksi viime viikolla oli Microsoftin Intian IP-johtaja (tosin videopuhelun välityksellä, koska joutui peruuttamaan matkan) kertomassa miten Microsoftilla immateriaalioikeudet on sisällytetty osaksi yhtiön strategiaa, käyttäen XBOX 360-konsolin Kinect-lisälaitetta esimerkkinä. Tällä viikolla oli Fosters/Treasury Wine Estatesilta (TWE eriytettiin tänä vuonna ja listattiin pörssiin itsenäisenä) IP-johtaja kertomassa omista kokemuksistaan.

Molemmissa tapauksissa painotettiin sitä, että IPR ei voi (ainakaan nykyään) olla ainoastaan hallinnollinen toimenpide, joka sisältää vain patenttien ja tavaramerkkien rekisteröimistä, vaan täytyy olla proaktiivisempi ja tuoda IP-hallinta osaksi yhtiön kokonaisstrategiaa. Kilpailijoiden toimintaa täytyy täytyy seurata, kaikkia keksintöjä ja tuotteen kaikkia toimintoja ei voi tai kannata patentoida ja esim. markkinointiosaston kanssa täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Voi olla, että viinipullon etiketissä olevan tuotenimen tai logon voi suojata tavaramerkillä, mutta mainoksessa vähän muunneltuna, tai erillään pullosta tai etiketistä logo tai nimi loukkaakin jotain muuta tavaramerkkiä.

Eilen oli vuorostaan Brand Finance-firmasta kaveri kertomassa immateriaalioikeuksien arvonmäärityksestä ja rojaltien laskennasta. Ei oikeastaan mitään uutta minulle, vaikken ole töissä ollutkaan immateriaalioikeuksien kanssa tekemisissä.

Kaikki luennoitsijat ovat olleet todella hyviä, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys. Proffat voivat olla todella hyviä akateemikkoja ja patenttijuristit hyviä juristeja, mutta jotta luennosta saa mitään irti, täytyy luennoitsijan olla myös hyvä esiintyjä.

Kielet

En muista olenko kirjoittanut tästä vielä. Australiassa olen useasti huomannut, että olisi hyödyllistä osata ruotsia. Varmaan tusinan verran ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia kanssaopiskelijoita on täällä viettämäni puolen vuoden aikana yrittänyt puhua ruotsia kanssani. Suomalaisia olen tavannut kaksi. Toinen hyödyllinen kieli olisi saksa.

Ulkomaalaisista oikeustieteellistä jatkotutkintoa suorittavista opiskelijoista puolet on aasialaisia (perustutkinnossa osuus on suurempi, muista tiedekunnista puhumattakaan). Toinen puolisko on lähinnä saksankielisiä sveitsiläisiä (en tiedä miksei ranskankielisiä ole). Lisäksi on saksalaisia, itävaltalaisia, skandinaaveja ja muutama ranskalainen. Hieman yleistäen, saksankieliset ja ranskalaiset tekevät Master of Laws-tutkintoa, skandinaavit Master of International Law and International Relations-tutkintoa.

Ruotsi, saksa (ja ranska) ovat siis englannin ohella hyödyllisimmät kielet. Espanja on turha. Suomesta puhumattakaan. Toki kaikki puhuvat englantia, mutta aina välillä olen porukassa ainoa, jonka takia muut eivät voi puhua keskenään skandinaavista kieltä tai saksaa. Olisi pitänyt käydä Philadelphian Swedish-American Chamber of Commercessa useammalla kuin yhdellä ruotsintunnilla.

Vaikka Suomi on kovin samankaltainen kuin muut Pohjoismaat, ilman kunnon ruotsinkielen osaamista tuntuu että olemme kuitenkin jotenkin erillään muista pohjoismaista. Kuulemma samanlaisessa asemassa kuin Islanti. Jossakin määrin osa porukkaa, mutta emme kuitenkaan täysjäseniä.

Kevätloma alkoi

Viikon mittainen kevätloma alkoi eilen. Virallinen loma ei kyllä oikeasti eroa normaalista viikosta ainakaan oikeustieteen jatko-opiskelijoiden kohdalla, sillä osalla kavereistani on myös ensi viikolla kokopäiväluentoja.

Olemme kavereiden kanssa joka tapauksessa ajatelleet vuokrata auton pariksi päiväksi (varmaan tiistai-torstai)  ja ajaa joko Hunter Valleyn viinialueelle tai rannikkoa pitkin pohjoiseen lämpimiä rantoja etsimään. Päädymme todennäköisemmin viinitiloille, koska sinne on lyhyempi matka. Meri on vielä kylmä ja sää epävakaata. Pitäisi varmaan ajaa Queenslandiin asti, jotta tarkenisi mennä rannalle. Pari päivää ei riitä siihen.

Loman jälkeen luentoja on kahdesti viikossa ja kun samalla täytyy jatkaa/aloittaa esseiden kirjoittaminen, tulee olemaan aika kiireistä. Aloitin ensimmäisen esseeni lyhyeksimyynnin kielloista/rajoituksista viime viikolla, mutta se ei ole edennyt niin nopeasti kuin olisin toivonut. Olen ollut liian laiska sen suhteen. Olisi hyvä, jos saisin ainakin jonkinlaisen version valmiiksi ennen ensi viikon lyhyttä lomaa. Sitten voisin siirtyä tutkimaan EU:n musiikki- ja leffalisenssointia.

Opiskelua

En ole keksinyt mitään kirjoitettavaa, joten taas on mennyt hetki edellisestä kirjoituksesta.

Viime lukukauden alussa kirjoitin normaalista päivästäni. Arki ei ole juuri muuttunut. On ollut tarkoitus käydä aamuisin lenkillä, mutta on tosi vaikeata nousta sängystä, kun sekä kotona että ulkona on aika kylmä. Niinpä nousen yleensä joskus 9-10 aikaan, syön aamiaisen ja pyöräilen 10-15 minuuttia yliopistolle. Olen yleensä yliopistolla joskus 11 ja 12 välillä. Tänään on tosi hidas lähtö. Kello on 12 ja istun vielä sängyssä.

Yliopistolla istun tietokonesalissa, luen kurssimateriaaleja ja mietin mistä aiheesta kirjoittaisin esseeni. On vaikeata keksiä aihetta, joka ei ole liian suppea eikä liian laaja. International Financial Systems –kurssini on hyvin ajankohtainen, joten olen viettänyt paljon aikaa lukien eri ekonomistien analyysejä nykyisestä dotcom-buyout-Kiina-subprime-Islanti-euro-velka-kupla/kriisistä. Nämä ovat mielenkiintoisia asioita ja on kiva kun on aikaa lukea niistä. Normaalisti toki lukisin näistä asioista jonkin verran vapaa-ajalla, mutta nyt vapaa-aika ja opiskelu on yhdistetty mukavasti. Pitäisi vaan keksiä kaiken informaation keskeltä aihe omalle esseelle…

Luentoja ei ole montaa viikossa. Viimeiset kaksi viikkoa oli kolme luentoa. Sitä ennen ja tästä eteenpäin kaksi luentoa. Yksi kursseistani alkaa vasta lokakuussa. Luennot ovat tällä lukukaudella 3-8 tuntia /kpl. Kahdeksan tunnin luennot ovat edelleen mielestäni turhan pitkiä. On mahdotonta ehtiä tutustua kurssimateriaaliin kunnolla ennen luentoa ja päivän aikana väsähtää ja keskittymiskyky herpaantuu. Lisäksi normaalisti luentojen välissä olisi passiivista oppimista, kun sulattelee luennolla opittuja asioita. Kahdeksan tunnin luennoilla tämä jää vähäiseksi.

Toistaiseksi olen mennyt kotiin kahdeksan aikaan illalla, eli noin 8-9 tunnin päiviä tulee vietettyä yliopistolla. Yllättävän paljon. Varsinkin kun en ole vielä kirjoittanut mitään. Toisaalta kurssimateriaalin lisäksi olen kyllä lukenut loputtoman määrän artikkeleita ja kansantaloustieteilijöiden blogeja.

Illalla tulee edelleen kylmä ja pimeä viiden aikaan, joten lenkki jää silloinkin väliin. Kun ei tykkää lenkkeilystä, on mahdotonta raahautua ulos aamulla, kylmässä. Päivällä olen yliopistolla. Kun saan uudet piilolinssit, voisin kokeilla yliopiston uimahallia. Ja kai tämä Sydneyn talvikin kohta päättyy.

Yksi kirja ostettu

Loma on ohi ja uusi lukukausi on alkanut. Ostin International Financial System: Regulation & Policy -kurssin kirjan ennen Uluru-matkaani, jotta junassa olisi jotain lukemista. En ehtinyt lukea koko kirjaa, mutta se on hyvin mielenkiintoinen. Kirja on proffani kirjoittama ja samoin kuin kurssi, kasittelee talouskriisien historiaa ja nykypaivaa. Kirjassa ja kurssilla kaydaan lapi varsinkin markkinasaantelyn ja -valvonnan kehitysta ja tarvetta. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole kirjoittaa kurssin tai kirjan sisallosta. Ensimmaisella luennolla proffa kertoi, etta kyseinen kirja oli jo julkaisuhetkella vanhentunutta tietoa ja uusi, laajennettu painos julkaistaan muutaman viikon kuluttua. Uudessa kirjassa on mukana subprime-kriisi ja eurokriisi, jotka vanhasta kirjasta puuttuivat kokonaan. Proffa suositteli palauttamaan vanhan kirjan ja saamme uuden kirjan tekstin luettavaksi ilmaiseksi word dokumenttina.

Yritin palauttaa kirjan, mutta koska se matkusti repussani sateisessa Ulurussa, kirja ei ole ihan uudenveroisessa kunnossa, eika kirjakauppa suostunut ottamaan sita takaisin. Turha reilun kahdeksankympin ostos siis. Ainakin asiaa voi ajatella niinkin, etta maksoin $87 vanhasta kirjasta ja sain siihen ilmaisen paivityksen.

Olisi kiva, jos kaikkien kurssien kurssimateriaalit jaettaisiin word, epub tai muussa elekroniseen lukulaitteeseen sopivassa muodossa. On paljon mukavampi lukea kirjoja kevyella ja helposti kasiteltavalla lukulaitteella kuin paksusta kirjasta.

Kurssivalintoja

Jos en ole aiemmin maininnut, niin tällä lukukaudella kurssini olivat:

• Intellectual Property Law: Aika perus immateriaalioikeuskurssi… samanlaista kuin olin opiskellut jo Penn Statessa muutama vuosi sitten. Australian ja USAn välillä on toki pieniä eroja, mutta nämä lait ovat hyvin samanlaisia kaikkialla maailmassa. USAn tuomioistuinten päätökset eivät sido Australialaisia, mutta niitä ilmeisesti voidaan käyttää suuntaa antavana ennakkopäätöksenä. Sama muiden common law maiden välillä. Aiheena mielenkiintoinen ja hyvää muistin virkistystä ensi lukukauden kurssia/kursseja ajatellen.
• International Trade Law: Lähinnä WTO lakia. Esseeni kirjoitin siitä millä tavoin TRIPS-sopimus (kansainvälinen sopimus immateriaalioikeuksista) huomioi kehitysmaiden terveydenhuoltotarpeet. Mielenkiintoinen kurssi, mielenkiintoinen kansainvälinen organisaatio. Oikeastaan uskomatonta, että 152 maata on päässyt edes nykyisenkaltaiseen sopimukseen.
• Australian Law of Corporations and Business Associations: Pääasiassa Australian osakeyhtiölaki. Pakollinen kurssi Master of Business Law-tutkinnossa (ja ilmeisesti myös paikallisessa KHT-sertifikaatiossa). Olisin mielelläni vaihtanut tämän johonkin muuhun. Luennolla oli 80 opiskelijaa, joista merkittävä osa ei ilmeisesti osannut kunnolla englantia. Proffa luki luentonsa käytännössä suoraan muistiinpanoistaan ja vaikutti ärtyneeltä, kun joutui välillä opettamaan englanninkielistä juridista ja kauppatieteellistä sanastoa varsinaisen aiheen sijasta. Australian laki on hyvin pitkälti samaa kuin Amerikassa ja erot on lähinnä yksityiskohdissa, joilla ei ole ulkomaalaiselle merkitystä. Minulla oli Penn Statessa käytännössä sama kurssi Amerikan vastaavasta laista.
• Legal Concepts, Research and Writing: Pakollinen peruskurssi meille, kenellä ei ole aiempaa oikeustieteen tutkintoa. Australian oikeusjärjestelmän yleiskatsaus ja vinkkejä tutkimukseen ja kirjoittamiseen. Aika turha.

Toiselle lukukaudelle olen valinnut seuraavat:

• International Business Transactions: Kansainvälisten liiketoiminnan regulaatiota, transaktioihin liittyvä laki ja riskit yms.
• IP Strategy and Management: Immateriaalioikeuksien hallinta ja strategia. Kun edellinen IP-kurssi oli teoriaa ja lain oppimista, tämän pitäisi olla enemmän käytäntöä.
• International Financial System: Policy and Regulation: Rahoitusmarkkinoiden regulaatio, viime vuosikymmenten rahoituskriisit ja niiden syyt, IMF, World Bank yms… Ajankohtainen kurssi. Mielenkiintoista nähdä minkälainen yhdistelmä lakia, rahoitusta ja kansantaloustiedettä on kyseessä.
• Transnational Business & Human Rights: Varmaankin globalisaation vaikutus ihmisoikeuksiin (ja päinvastoin). Ihmisoikeuksien huomioonottaminen kehitysmaihin investoitaessa (esim. toimintojen siirto halpatyömaihin), kansainvälisessä kauppalaissa, immateriaalioikeuksissa.

Voin vielä vaihtaa kurssivalintojani toiselle lukukaudelle, mutta olen ihan tyytyväinen näihin. Joku verotuskurssi voisi olla hyödyllinen, mutta ne tuntuvat olevan pääasiassa massaluentoja, joista ei mielestäni saa yhtä paljon irti kun ei ole juurikaan mahdollisuutta interaktiivisuuteen.

Ensimmäisen lukukauden kahta pakollista kurssia lukuunottamatta kurssit on kaikki samoja kuin Master of Laws (LL.M.) tutkintoa suorittavilla opiskelijoilla, joten MBL-tutkinnon sisältö on siis käytännössä sama. LL.M. olisi tittelinä kivempi, mutta yliopistoni (kuten suurin osa muistakin, vaikka poikkeuksia on) hyväksyy vain oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita LL.M. ohjelmaan.

Ei uutta

Edellisen blogitekstin jälkeen ei ole oikeastaan tapahtunut mitään uutta. Olen yrittänyt selvittää eri vaihtoehtoja talvilomalle, mutta se on kovin vaikeata, kun vaihtoehtoja on paljon eikä useimmista paikoista tiedä mitään.

Viime viikolla kävin pelaamassa Bondi Golf Clubilla yhdeksän reikää. Kenttä ei ole mitenkään erikoinen. Nurmi ei eroa oikeastaan mistään tavallisesta puistosta. Näkymät Bondin hiekkarannalle ja merelle ovat kuitenkin hienot. Hintakin on vain $15, eli reilut kymmenen euroa. Puumailalla lyödyt pallot lensivät vähän mihin sattuu ja puttaus vaatii runsaasti hiomista.

Olen aloittanut asunnon etsimisen uudestaan parin kaverin kanssa ja kävimme viikonloppuna katsomassa muutamaa paikkaa. Yksi oli tosi hieno, mutta kuulimme tänään, että omistaja ei halua vuokrata kolmelle nuorelle opiskelijamiehelle. Nykyiset vuokralaiset—sapattivapaalle lähtevä saksalais-australialainen professoripariskunta, joiden alivuokralaisia olisimme—olisivat mielellään vuokranneet asunnon meille.

Istun nyt kirjastossa ja yritän pakottaa itseni lukemaan edes vähän. Ainoaan tenttiini on vielä kuukausi, joten suurta stressiä ei ole.

Peitto

Edellisestä kirjoituksesta on viikko, mutta välissä ei ole tapahtunut juuri mitään. Olen istunut law buildingin kirjastossa lukemassa australian yritysjuridiikan tenttiin ja tietokonesalissa kirjoittamassa esseetä kansainvälisestä immateriaalioikeudesta liittyen kehitysmaiden terveydenhuoltoon.

Tiistaiyönä oli alle 11 astetta lämmintä ja ilman kunnon peittoa palelin kovasti. Minulla oli vain joku sellainen harsomainen päiväpeitto, minkä lisäksi otin aamuyöllä lisäpeitoiksi molemmat pyyhkeeni. Keskiviikkona ostin peiton, joka maksoi 80 dollaria. Ovatko peitot aina näin kalliita? Olen takuulla joskus ostanut peiton, mutta en muista niiden olleen näin hintavia. Ensikokemusten perusteella peitto on kyllä selkeästi laadukkaampi kuin peittoni kotona Suomessa.

Kaupat tuntuvat menevän kiinni älyttömiin aikoihin, joskus viiden-kuuden aikaan. Minulla oli keskiviikkona tentti ja luento, joka päättyi viideltä, joten kävin peitto-ostoksilla aamulla. Kaupat ovat yliopiston vieressä, joten en viitsinyt kävellä koko puolen tunnin matkaa ensin kauppaan ja takaisin kotiin ja taas uudestaan yliopistolle. Sen sijaan ostin peiton ja kannoin sitä mukanani koko päivän. Alunperin tarkoitus oli käydä vain luennolla ja jäädä pariksi tunniksi esseetä kirjoittamaan, mutta päädyin muiden opiskelijoiden kanssa illalla Coogee Bay Palaceen viiden dollarin pihville ja sen jälkeen parille oluelle paikalliseen baariin. Peitto herätti varsinkin baarissa jonkin verran ihmetystä.

Kesä taas

Syksy olikin aika lyhyt. Viime viikonloppuna käytin mielelläni hupparia. Farkuille ei sentään ollut käyttöä. Sadetta tuntui tulleen enemmän pe-ma kuin Suomessa koko viime syksynä.

Tänään olikin sitten äärimmäisen kostea ilma, aurinkoista ja 28 astetta lämmintä. Kesän paluun kunniaksi istuin edellisiltana tekemäni päätöksen mukaisesti sisällä tekemässä koulujuttuja. Sain kaksi helpointa (Legal research and writing) tehtävää valmiiksi.

Normaali päivä

Minulla oli tänään luento klo 18-21. Menin yliopistolle klo 11 ja söin lounasta Filipin ja Mikaelin kanssa. En viitsi oikein laittaa ruokaa yksin kotona, koska kauppamatka on liian pitkä ja on jotenkin hankalaa laittaa ruokaa yhden hengen taloudessa. Pienimmät jauhelihapaketitkin ovat yli 500 grammaa. Lounaan olen siis syönyt useimmiten yliopiston food courteissa ja illallisen Filipin ja Mikaelin luona (kiertävä ruoanlaittovastuu). Lounas yliopistolla maksaa noin 7-10 dollaria (€5-7.25). Ei siis älyttömän kallista, muttei älyttömän halpaakaan.

Lounaan jälkeen ajattelin lukea kirjastossa kunnes luennon alkuun asti, mutta puolen tunnin etsimisen ja odottelun jälkeen en ollut löytänyt vapaata paikkaa ja luovutin. International student loungesta löytyi soffa.

Ennen luentoa kävin Mikaelin kanssa syömässä kampuksen vieressä.

Huomenna ei ole luentoja, joten voi olla että jään kotiin lukemaan tai etsimään netistä tietoa esseitäni varten. Voi myös olla että teen saman kuin tänään, eli menen lounaalle yliopistolle ja yritän epätoivoisesti löytää vapaan paikan kirjastosta tai study loungesta. Huomenna taitaa olla minun kokkausvuoroni illalla.

Useimpina päivinä luennot päättyvät viideltä tai ei ole luentoja lainkaan. Näinä päivinä olen mennyt illalla rannalle, lenkille, golf rangelle tai pelannut korttia Filipin ja Mikaelin kanssa. Toki olen vapaapäivinä mennyt myös päivällä rannalle.

Keskiviikkoisin läheisestä Coogee Bay Palace Hotellista saa viidellä dollarilla erinomaisia pihvejä. Kävin siellä viime keskiviikkona joidenkin muiden lakiopiskelijoiden kanssa. Siellä tulee ehkä käytyä joka keskiviikko.

Useimmat päivät ovat siis aika arkisia.

Lukukausi hahmottuu

Ensimmäiset kaksi viikkoa luentoja on takana. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden kurssin (immateriaalioikeudet ja international trade law-kansainvälinen kauppajärjestö) luennoista puolet on takanapäin. Jokaista kurssia varten on kirjoitettava yksi tai kaksi tutkimusesseetä, joiden pituudet vaihtelevat 2000-5000 sanan välillä. Näistä neljä on kirjoitettava huhtikuun puoliväliin/loppuun mennessä ja kolme lisää toukokuun alkupuoliskolla. Lisäksi yhdellä kurssilla on lopputentti kesäkuussa. Kurssini ovat siis painottuneet hyvin vahvasti lukukauden alkupuolelle. Toukokuussa on enää yksi luento viikossa ja kesäkuussa siis yksi tentti. Lukukausi päättyy kesäkuun lopussa, jolloin alkaa kolmen viikon talviloma.

Kirjoitusaiheet on aika pitkälti määrätty ennalta, mutta esim WTO-kurssilla on vaihtoehtona 5000 sanan essee omavalintaisesta aiheesta. Immateriaalioikeudessa on pakollinen 3000 sanan essee proffan määräämästä aiheesta minkä lisäksi voi a) kirjoittaa 2000-3000 sanaa omasta aiheesta, b) tehdä tentin tai c) kirjoittaa toisen 2000 sanan esseen toisesta proffan määräämästä aiheesta. Pitäisi siis alkaa miettimään aihetta ainakin kansainväliseen kauppalakiin liittyen. Immateriaalioikeuksilla ja WTO:lla on jonkin verran yhteistäkin, koska suuri osa IP-lainsäädännöstä on sovittu kansainvälisesti.

Ensimmäiset luennot

Koska kyseessä on postgraduate-tutkinto, osa opiskelijoista on osa-aikaisia ja on samanaikaisesti töissä, yleisimmin jossain lakitoimistossa. Tästä johtuen kurssini ovat intensiivisiä ja luennot on pakattu pienemmälle vähemmille päiville, mutta pidemmiksi luennoiksi. Undergrad-opiskelijoilla on yleensä tunnin-parin luentoja viikottain tai muutaman kerran viikossa, koko lukukauden ajan, mutta minulla on tällaisia kursseja vain yksi. Lopuissa kolmessa kurssissa on neljä kahdeksan tunnin luentoa. Tuntimäärä lienee sama kuin undergradeillä.

Minulla on tällä viikolla puolet intellectual property kurssin luennoista. Yksi kahdeksan tunnin pätkä huomenna ja toinen lauantaina. Seuraavat kaksi luentoa ovat kuukauden kuluttua. Kaikilla kursseilla arvostelu perustuu pääasiassa  2000-5000 “research essayhyn” (suomeksi? tiedän että mietin tätä jo aiemmassa blogissa) tai useampaan sellaiseen.

Minulla on toistaiseksi ollut kolmen kurssin luentoja tällä viikolla. Kaksi kursseista on pakollisia (Legal Concepts, Research and Writing ja Law of Corporations). Näistä ensimmäinen on varmasti hyödyllinen, koska en ole ennen kirjoittanut mitään tutkimuspaperia laista. Jälkimmäinen vaikuttaa täysin vastaavalta kuin mikä tahansa yritysjuridiikan peruskurssi. Täkäläinen juridinen järjestelmä on vieläpä melkein täysi kopio amerikkalaisesta (common law, house of representatives, senaatti, commonwealth/osavaltio jako ja kiistely). Vain osa terminologiasta on erilaista. Tuolla kurssilla oli noin 80 opiskelijaa, joista 5 ei-aasialaista ja ilmeisesti suunnilleen kaikki laskennan opiskelijoita suorittamassa CPA:han (KHT) pakollisena kuuluvaa yritysjuridiikan peruskurssia. Proffa oli yllättynyt, kun joukossa oli joku lakia opiskeleva. Kolmas kurssi oli international trade law, jossa käsitellään lähinnä World Trade Organizationia ja siihen liittyvää kansainvälistä lainsäädäntöä. Tässä oli opiskelijoita 50 ja kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Minulla oli sellainen käsitys, että oikeustieteen kursseilla keskimääräinen luokkakoko on 20-25 oppilasta ja luennot ovat hyvin interaktiivisia ja keskustelua olisi paljon. Toistaiseksi olen ollut vähän pettynyt, koska luokkakoot ovat olleet niin suuria, ettei merkittävää interaktiivisuutta ja keskustelua voi syntyä, minkä lisäksi kanssaopiskelijoiden englanninkielentaito ei ole vakuuttanut. Law schoolissa pitäisi olla tiukimmat vaatimukset kielitaidon suhteen. Minuakaan ei meinattu alkuun päästää ilman kielikoetta, vaikka olen opiskellut ja asunut Amerikassa kahdeksan vuotta. Silti jo ensimmäisten kolmen luennon aikana kaikilla luennoilla useampi opiskelija on valittanut ettei ymmärrä proffan erittäin selvää englantia, enkä minä ole ymmärtänyt suurta osaa muiden esittämistä kysymyksistä. Proffilla ei ole vahvaa aussiaksenttia ja minulla ei yleensä ole ongelmia aksenttien kanssa.

Yliopistossa on liikaa opiskelijoita tai liian vähän tilaa. Penn Statessa kirjastossa/study halleissa oli aina useita vapaita pöytiä ja mahtui lukemaan rauhassa. Samaten 100 metrin säteeltä löytyi käytännössä aina vapaa tietokone computer labistä. Täällä olen kahdesti yrittänyt turhaan etsiä tyhjää tuolia pääkirjastosta ja oikeustieteen kirjastosta, enkä ole neljän päivän aikana nähnyt yhtään vapaata tietokonetta. Tietokoneisiin on n. 10 minuutin jono ja sen jälkeen saa koneen käyttöönsä tunniksi. Onneksi on oma läppäri. En vaan ymmärrä tätä resurssi/tilapulaa. Onko Penn State paljon rikkaampi yliopisto?

Hmm… tässä oli ehkä liian negatiivinen tai pessimistinen sävy… Katsotaan miten homma kehittyy. Kolme neljästä kurssista vaikuttaa kuitenkin todella mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä, UNSW law school on Australian arvostetuin ja yliopistoon on kai vaikein päästä sisään. Oletan, että kun muut opiskelijat tottuvat englanninkieleen, keskustelu ja luennot muuttuvat sujuvammiksi.

Perilla

Kirjoitan tata kirjaston tietokoneella, joten skandikirjaimet puuttuvat. Olen kylla saanut yliopiston langattoman netinkin toimimaan, joten tulevaisuudessa voin kirjailla omalla laptopilla.

Saavuin tanaan aamulla Sydneyyn ja menin taksilla hostelliin. Koko matka Suomesta hostelliin sujui hyvin helposti ja ongelmitta. Nukuin melkein koko matkan kaikilla kolmella lennolla (Hki-Lontoo-Singapore-Sydney). Lentokentalta olisi varmaan paassyt johonkin lahelle hostellia myos bussilla tai junalla keskustaan ja sielta bussilla, mutta ei matkatavaroiden kanssa viitsi tehda sellaista. Taksi maksoi noin 60 dollaria.

Sydneyssa on lamminta, ehka 25 astetta, vaikkakin pilvista ja on uhkailtu sateella.

Olen hankkinut opiskelijakortin yliopistolta, avannut pankkitilin ja hankkinut puhelimen. Tulin nyt kirjastoon lahinna printtaamaan asuntoilmoituksia, mutta en tieda viela osaanko printata. Printtaamisesta pitaa maksaa $0,11 per sivu ja sain lisattya rahaa printtitililleni. Nyt pitaa vain selvittaa missa niita printtereita on. Asuntoa yritan loytaa varmaan Coogeen tai Randwickin alueilta. Ne ovat yliopiston lahella.