Tunnisteet

matkustaminen (39) australia (18) asuminen (14) opiskelu (14) oleskelu (11) Fidzi (10) yleistä (10) Uusi Seelanti (7) East Coast (5) yliopisto (5) Red Center (4) Sydney (4) teknologia (3) terveydenhuolto (3) arki (2) urheilu (2) vaalit (2) Suomi (1) golf (1) kulttuuri (1) omituisuuksia (1) purjehdus (1)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste australia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste australia. Näytä kaikki tekstit

torstai 23. helmikuuta 2012

Vieraita Suomesta

Nyt ei kyllä blogissa ole minkäänlaista aikajärjestystä. Kirjoitin Uuden Seelannin jälkeen ihan oikein Uudesta Vuodesta. Sen jälkeen blogi palasi Uuteen Seelantiin. Sitten hyppäsin välipysähdykselle Thaimaahan, sitten taas juttua Sydneyn oopperatalosta ja Melbournen tennisturnauksesta, jonka jälkeen olinkin palannut jouluun. Joulun jälkeen olinkin jo kirjoittamassa Finnairin ongelmista. Ehkä nyt olisi siis aika kirjoittaa lyhyt yhteenveto siitä mitä tein uudenvuoden jälkeen, mutta ennen Thaimaata. Eli autoreissumme Katin ja Jaskan kanssa Sydneystä Byron Bayhyn ja takaisin.

Kirjoitan siis vain suhteellisen lyhyesti kahden viikon ajalta, koska en oikeastaan edes muista kaikkea.

Emme olleet suunnitelleet mitään. Emme oikeastaan edes sitä, ajammeko etelään vai pohjoiseen Sydneystä. Itään ei pääse, kun on heti meri vastassa. Lännessä taas alkavat vuoret ja niiden takana erämaata. Beachille halusimme joka tapauksessa. Autoakaan emme olleet varanneet, emmekä tulleet ajatelleeksi, että uudenvuodenpäivänä sellaisen vuokraaminen voisi olla normaalia vaikeampaa. Kaverini lähiseuduilla Manlyssä ei ollut vuokraamoa auki, mutta Sydneyn keskustassa oli. 45 minuutin kävely ja lauttamatka vuokraamoon ja tunnin ajomatka takaisin (gps ei löytänyt kaupungissa signaalia, emmekä osaa navigoida ilman teknologiaa ja eksyimme useaan otteeseen).

Lähtö Manlystä oli muistaakseni joskus viiden-kuuden aikaan illalla, eli reippaasti myöhemmin kuin olimme ehkä toivoneet. Matkalla soitimme eri paikkoihin etsien majoitusta illaksi. Mitään järkevää paikkaa emme keksineet. Sydneyn pohjoispuolella on jotain kehuttuja rantoja, mutta emme löytäneet Lonely Planetistä majoitusta, emmekä autossa istuessa oikein jaksaneet kännykälläkään surffailla majapaikkoja. Päädyimme pysähtymään Gosford Motor Innissä, joka oli reissun varmaan kallein paikka. Muistaakseni 50 dollaria/hlö, kolmen hengen huone. Gosfordissa ei ole mitään nähtävää tai tehtävää. Ankea paikka.

Seuraavana oli kai Port Stephens. Siellä olin ollut äidin ja isän kanssa pulkkailemassa hiekkadyyneillä. Nyt jäivät hiekkadyynit väliin, mutta menimme rannalle vähäksi aikaa.

Port Macquarie oli vielä ennen Byron Baytä… en muista mitä teimme. Koska en muista missä teimme mitä, väitän nyt, että kävimme täällä tivolissa. Kello 22 ostimme koko pienen lipunmyyntikojun täyttävältä ennustajaeukon näköiseltä naiselta kolmekymmentä pahvista, kullattua lippua, minkä jälkeen meille kerrottiin, että itse asiassa tivoli menee juuri kiinni. Menimme viereiseen, Linnanmäen Sateenkaari-laitteen tapaiseen laitteeseen. Maksoimme puolet lipuistamme ja odotimme kunnes puolet tivolin työntekijöistä oli työvuoronsa päätteeksi tulleet mukaan kyytiin. Tämän jälkeen yritimme vielä juosta toiseen laitteeseen, mutta tivoli suljettiin. Saimme vaihdettua loput liput Papa Smurf-pehmoleluun ja kolmeen fun size pikkupussiin m&m karkkeja.

Byron Bayssä kävelimme majakalle ja Australian itäisimpään kohtaan. Ja kävimme rannalla.

Byronista Nimbinin hippikylään, jossa etsimme lounaspaikkaa pitkään ja Jaska osti hippihousut.

Dorrigoon seuraavaksi. Dorrigo näytti tismalleen samalta kuin se kylä mihin äidin ja isän kanssa ratsastimme viime pääsiäisenä. Hotellikin oli ihan saman näköinen heritage hotel. Paikka ei kuitenkaan ollut sama, vaikka nimeä en muistanutkaan. Dorrigo oli ratsastuspaikastamme sen verran kaukana, ettemme olisi mitenkään ehtineet sinne pääsiäisenä ratsastaen.

Crowdy Bayssä pysähdyimme yhdeksi yöksi. Motellin omistajat olivat myymässä motelliaan lähteäkseen Australianympärimatkalle vuodeksi.

Palattuamme Sydneyyn pysähdyimme bensikselle puoleksitoistatunniksi tutkimaan hostellivaihtoehtoja kännyköillä. Hostelleissa ei ollut kuin 16 hengen huoneita vapaana ja halusimme mieluummin oman huoneen, missä K ja J voisivat pakata kamojaan rauhassa. Maroubrasta löytyi joku motelli, johon teimme varauksen. Maroubra on yksi maailman kuuluisimpia surffipaikkoja, sieltä on kotoisin esimerkiksi Sydneyn pahamainen surffijengi Bra Boys, josta on tehty leffakin (kuulemma hyvä leffa). Maroubrassa ei rannan lisäksi ole tosin mitään ja motelli näytti hyvin ankealta. Peruimme varauksen ja löysimme uuden hotellin Rocksista, Sydneyn Harbour Bridgen alta. Hotellissa oli kohtuullinen määrä torakoita, mutta hinta ei ollut sijainti huomioonottaen lainkaan paha. Huonekin oli valtava. Taisimme olla hotellin ainoat asiakkaat. Hotelli toimi kai lähinnä baarina, mutta baarinkaan puolella ei näkynyt ihmisiä. Kiinnostavana sivupointtina se, että Australiassa on lukemattomia baareja, joiden nimi on joku Hotel. Esimerkiksi Coogee Bay Hotel, Dorrigo Hotel, Mercantile Hotel (hotellimme Rocksissa). Syy nimiin on se, että aikoinaan baarien asiakkaita sammui baariin vielä nykyistäkin useammin ja baarin vastuulla oli saattaa huonokuntoisimmat kotiin tai tarjota majoitusta. En ole tarkistanut faktoja mistään, mutta näin minulle on kerrottu. Nykyään läheskään kaikki Hotel-nimiset baarit eivät tarjoa majoitusta.

Matkalla Jaska toimi lähinnä kuskina. Minä ajoin yhden päivän, kun Jaska poti matkaväsymystä. Nokian navigaattori toimi matkalla oikein hyvin, lukuunottamatta ajoa Byron Bayhyn. Jostain syystä muutama km ennen Byronia navigaattori käski poistua moottoritieltä. Tie oli alkuun syrjäisen näköinen, mutta päällystetty tie. Sitten se muuttui hiekkatieksi, sitten kapeaksi hiekkatieksi ja lopulta hyvin kuoppaiseksi (samanlaista kuin Manauksessa) ja mutkittelevaksi hiekkatieksi. Pääsimme kyllä perille, mutta en ole vakuuttunut, että reitti oli lyhin tai nopein mahdollinen.

Vietimme viimeisen Sydney-päivän shoppailemalla Katin ja Jaskan matkamuistoja ja sitten he lensivätkin jo kotiin. Minä taas muutin takaisin samaan hostelliin Coogeessa, missä olin asunut ensimmäiset viikkoni Sydneyssä ja kävin siellä oopperassa, Australian Openissa ja Thaimaassa.

lauantai 28. tammikuuta 2012

Lähtö Australiasta

Olin ajatellut viettäväni viimeiset pari viikkoa ennen paluuta Suomeen Sydneyssä. Ennen Katin käyntiä olin ostanut koripallonkin sillä ajatuksella, että pelaisin korista aikani kuluksi. Oopperassa, Sydneyn eläintarhassa, Blue Mountainsilla ja vaikka missä piti vielä ehtiä käydä kaikessa rauhassa. Sitten kuulin, että yksi kaveri olikin menossa Thaimaahan 20.1. alkaen pariksi viikoksi ennen paluutaan Saksaan ja päätin lähteä mukaan. Tämän päätöksen tein siis suunnilleen lauantaina 14.1.

Tuli siis kiire.

Lauantaina päivällä äänestämään presidentinvaalissa konsulaatissa ja illalla Sydney Festivaaliin Parramattan kaupunginosassa, 45 minuuttia keskustasta. Sydney on iso kaupunki. Satoi kaatamalla, mutta muuten ihan kiva tapahtuma. Ihan erilainen kuin Suomessa, koska alkoholi oli kielletty koko festarialueella.

Sunnuntaina järjestelin ohjelmaani. Lento Bangkokiin perjantaina 20.1. Sitä ennen piti ehtiä tehdä kaikki mitä en vielä ollut tehnyt Australiassa.

Maanantaina kaverin läksiäisgrillijuhlat. Tiistaina tavaroiden pakkausta ja illalla elämäni ensimmäiseen oopperaan. Puccinin Turandot. Nukahdin muutaman kerran. Ihan miellyttävä tapahtuma silti.

Keskiviikkona lento Melbourneen aamulla ja kaveri kävi noutamassa kentältä ajamaan Great Ocean Roadin Melbournesta länteen. Käytännössä koko päivän reissu. Hienot näkymät. Matkaoppaissa mainittu pakollisena nähtävyytenä Australiassa. Illalla Melbourneen nukkumaan ja kaveri lensi Bangkokiin. Torstaille ostin Australian Open tennisturnaukseen ja tapasin päivällä sveitsiläisiä opiskelukavereita, jotka olivat tulleet kannustamaan Roger Federeriä. Osaa peleistä pääsi seuraamaan käytännössä kosketusetäisyydeltä. Tietenkin isommat tähdet pelasivat suuremmalla areenalla, mutta sinne minun lipullani ei ollut pääsyä. Kävin Melbournessa lounaalla, mutta muuten kaupunki jäi näkemättä.

Perjantaina lento Sydneyyn. Melbournessa oli mukana vain repullinen vaatteita, joten Sydneystä piti hakea matkalaukku, rinkka ja golfbägi. Illalla lento Bangkokiin. Nyt olen Koh Samuissa.

Sydneyn eläintarha, läntinen Australia, pohjois-Australia ja Tasmania jäivät näkemättä. Samaan listaan menee myös Sydneyn nähtävyyksistä Blue Mountains, koska rankan sateen vuoksi en maaliskuussa nähnyt siellä mitään.

Kuvia:

https://picasaweb.google.com/104959467453327826258/EndOfOZAussiaikaPaattyy#

lauantai 24. joulukuuta 2011

Joulu

On vaikea käsittää, että on joulu. Sydneyssä on ollut harmaata ja sateista viimeisen kuukauden (mikä ei ole haitannut, koska olen ollut muualla). Se sopii suomalaiseen jouluun, mutta nyt aattona on hellettä ja aurinkoista. Samaa luvattu myös huomiselle joulupäivälle. Aurinko, shortsit, uimaranta, palmut ja papukaijat eivät kuulu jouluun. Yhtään joululauluakaan en ole vielä kuullut.

Ostin eilen lohta jonka ainakin yritin graavata. Saa nähdä miten onnistui. Tänään aamulla tein riisipuuroa, joka onnistui loistavasti! Yllättäen mantelikin osui minulle! Ehkä ainoana syöjänä todennäköisyys oli puolellani.

Luulin, ettei jouluaattoa vietetä Skandinavian ulkopuolella, mutta ilmeisesti ainakin saksalaiset ja chileläiset viettävät joulua aattona. Chileläinen opiskelukaverini, jonka soffalla nukun, menee sukulaisten luokse. Minä vien graaviloheni ja Ikeasta ostamani glögin Manly Beachille saksalaisen opiskelukaverin (kämppikseni Coogeesta) luokse ja vietän aaton saksalaiskavereiden kanssa. Kinkkua ei ole, mutta lammasta tai jotain muuta--ilmeisesti saksalaista jouluruokaa--pitäisi olla. Joulukirkkoonkin yritetään mennä. Suomalaiskirkkoja ei taida olla, mutta Manlyssä on norjalainen merimieskirkko ja tietysti liuta muita kirkkoja. Ainakin osa kavereista on katolisia. En tiedä osaanko käyttäytyä oikein, jos menen katoliseen joulujumalanpalvelukseen.

Täytyy kuunnella joululauluja matkalla Manlyyn.

Huomenna on vuorossa australialainen joulugrillijuhla Coogee Beachillä norjalais- ja saksalaisseurassa.

395723_10101958516908304_9361589_88479569_728344723_n

lauantai 26. marraskuuta 2011

Schoolies

Olemme nyt olleet kaksi päivää Surfers Paradisessa. Sää on ollut pilvinen ja vähän sateinen, joten rannalla ei ole tullut käytyä lainkaan (oikeastaan Fabian, saksalainen kämppikseni Sydneystä, kävi tapansa mukaan surffaamassa joskus klo 5.30 aamulla).

Nyt on schoolies week, eli viikko jolloin lukiosta vastavalmistuneet (schoolies) menevät bilettämään esimerkiksi Surfers Paradiseen. Tämä selvisi meille vasta kun olimme jo aloittaneet tämän reissun. Surfers on vähän saman tyyppinen lomakaupunki kuin joku Atlantic City, mutta ilman kasinoita. Paljon pilvenpiirtäjiä tai muita korkeita hotelleja, turisteja ja matkamuistokrääsäkauppoja. Eli normaalistikin Surfers on kovin erilainen ja hetkisempi kuin edellinen pysähdyspaikka Noosassa. Nyt kun täällä on tuhansia tai kymmeniä tuhansia 17 ja 18 v entisiä lukiolaisia, paikka on vieläkin hektisempi. Schooliesin lisäksi on wikipedian mukaan olemassa foolies, eli nuoremmat lukiolaiset, sekä toolies, jotka ovat vanhempaa schoolies weekiin osallistuvaa porukkaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Schoolies_week).

Huomenna siirrymme Coolangattaan. Se on kai ainakin normaalisti rauhallisempi ja rennompi paikka. Saa nähdä ovatko teinit valloittaneet senkin.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Väestönlaskenta

Noin kuukausi sitten postissa tuli Australian tilastokeskukselta väestönlaskentalomake, jossa kysyttiin kaikenlaista tietoa asuntomme asukkaista. Päätimme, että meidän on turha lähteä täyttämään lomaketta, kun emme ole australialaisia ja olemme täällä vain vähän aikaa opiskelemassa. Viikko sitten saimme kuulla, että jos lomaketta ei täytä ja palauta johonkin määräaikaan mennessä, voimme saada 100 dollaria sakkoa per päivä. Lomakkeessa ei kerrottu mihin mennessä lappu pitää palauttaa, eikä siinä mainittu sakkojakaan. Netistä löytyi tietoa sakoista, mutta ei päivämäärää palauttamiselle. Täytimme lomakkeen joka tapauksessa netissä. Tilastoihin meni myös Fabianin tyttöystävän, Louisen tiedot. Louise oli täällä kaksi viikkoa ja väestönlaskennan päivämäärä osui keskelle matkaa.

Olisikohan sakkoja oikeasti tullut, jos lomaketta ei olisi palautettu? En usko, että ainakaan Louiselle olisi lähetetty Saksaan sakkoja.

sunnuntai 7. elokuuta 2011

Rugby

Uudessa-Seelannissa on syyskuussa rugby unionin world cup ja sitä ennen pitäisi yrittää oppia jotain sääntöjä. Rugby on suosittu peli Australiassa, joten world cupia pitäisi yrittää seurata. En ole täysin perillä säännöistä, mutta olen oppinut, että Australiassa suositumpi Rugby League on eri laji kuin world cupissa ja maailmalla yleisesti pelattu Rugby Union. Lajeilla on jotain sääntöeroja ja alunperin kai Rugby League oli Englannin työväenluokan laji ja Rugby Unionia harrastivat ylemmät sosiaaliluokat.

Australiassa Rugby Leaguea pelataan Queenslandin ja New South Walesin osavaltioissa. Muualla Australiassa lajista ei ole kiinnostunut kukaan. Esimerkiksi Melbournessa ilmeisesti ainoa seurattu laji on Aussie rules football. Siihen olen perehtynyt kaikista vähiten. Rugby League pelataan Australian lisäksi lähinnä Uudessa-Seelannissa ja Englannissa. Tähän lajiin pitää perehtyä jossakin määrin, koska se on Sydneyssä suosituin laji.

World Cup syyskuussa on siis Rugby Union, joten tähänkin lajiin on perehdyttävä. Rugby Unionissa ei ole Australian kotimaista sarjaa, vaan Australian viisi joukkuetta pelaavat eteläisen pallonpuoliskon SuperXV-liigassa, jossa mukana on lisäksi viisi joukkuetta Etelä-Afrikasta ja viisi Uudesta-Seelannista. Suomen rugby union joukkue on maailmanlistalla viimeisellä sijalla (94.).

Kävin heinäkuussa katsomassa Australian (Wallabies) ja Samoan välistä maaottelua, joka oli samalla Australian kenraaliharjoitus ennen eteläisen pallonpuoliskon mestaruusturnausta, TriNations Cupia, johon osallistuvat Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka. En vieläkään täysin ymmärrä sääntöjä, mutta ilahduin, kun lilliputtimaa Samoa yllättäen voitti Australian hyvin vakuuttavasti. Altavastaajaa on aina kiva kannustaa. Viikkoa myöhemmin Wallabiesit kohtasivat Etelä-Afrikan kakkosjoukkueen TriNations-turnauksessa ja pärjäsivät huomattavasti paremmin. Eilen oli Australian toinen TriNations-peli, Uutta-Seelantia vastaan ja olen näkemäni jälkeen vakuuttunut, että Uusi-Seelanti tulee voittamaan World Cupin. Minusta ei varmaan koskaan tule suurta rugbyfania, mutta alan ymmärtämään peliä tarpeeksi, että World Cup-pelejä on varmaan mielenkiintoista katsoa baarissa kavereiden kanssa.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Matkasuunnittelua: Australian keskipisteeseen

Palasin Fidziltä viikko sitten. Seuraava matka on jo huomenna. Lennän torstaiaamuna Sydneystä Alice Springsiin, Red Centeriin, suunnilleen Australian maantieteelliseen keskipisteeseen.

Yksi opiskelukaveri on toisen kaverinsa kanssa ehkä ajamassa samoille seuduille tällä viikolla. Alkuperäinen suunnitelma heillä oli ajaa Melbournesta Adelaiden kautta Uluruun ja Alice Springsiin ja lentää sieltä Sydneyyn. Lentoyhtiönä olisi ollut Tiger Airways, joka on nyt asetettu lentokieltoon erilaisten turvallisuusrikkomusten vuoksi, joten en tiedä onko suunnitelmiin tullut muutosta. Australian aavikoilla on heikonlaisesti kännykkäverkkoja, joten en ole ihan varma missä päin Melbournen ja Alice Springsin välissä opiskelukaverini nyt liikkuu.

Tarkoitukseni joka tapauksessa olisi siis lentää Alice Springsiin ja jatkaa sieltä perjantaina tai myöhemmin 400 kilometrin päähän Uluruun ihmettelemään maailman isointa kiveä. Tarkoitus olisi ajoittaa tämä siirtymä siten, että tapaan opiskelukaverini siellä ja hyppään kaverini autoon, välttyen oman auton vuokraamiselta. Ulurussa yövyn teltassa. Ainakin tämänhetkisen suunnitelman mukaan. Mikäli kaverini ei ole vielä Ulurussa perjantaina, joko odottelen Alice Springsissä tai vuokraan auton ja ajan johonkin “lähiseudun” kansallispuistoista kävelemään ja telttailemaan. Alice Springsistä on bussi- ja lentoyhteys Uluruun. Hinta 155 ja 185 dollaria. Alice Springsistä järjestetään myös parin päivän retkiä Uluruun alkaen 200-300 dollaria. Jos kaverini ei menekään Uluruun, opastettu retki on siis mahdollinen.

Ulurun jälkeen palaan Alice Springsiin, toivottavasti kaverini kyydissä ja hyppään Ghan-junaan 14.7.. Ghan juna on nimetty afghanistanilaisten kamelikuskien mukaan ja kulkee Australian halki pohjois-eteläsuunnassa, Darwinista Alice Springsin kautta Adelaideen. Minä matkustan sillä Adelaideen. 24 tunnin junamatkan jälkeen 15.7. lennän Sydneyyn, käytännössä tutkimatta Adelaidea lainkaan. Toivon mukaan ajan kesällä (siis Suomen talvella) Australian etelärannikkoa ainakin Adelaideen asti, joten nyt ei ole mikään pakko tutustua tylsäksi haukuttuun Adelaideen.

Alla linkki karttaan. Toivottavasti toimii.

http://maps.google.com.au/maps?saddr=Alice+Springs,+NT&daddr=Uluru,+Mutitjulu,+Northern+Territory+to:Watarrka+National+Park,+Northern+Territory+to:Alice+Springs,+Northern+Territory+to:Adelaide,+South+Australia&hl=en&sll=-26.273714,135.527344&sspn=32.076557,56.513672&geocode=FQ5dlv4dI9v6BykxE4--RBkyKzHQTyUqqBcCBQ%3BFehDff4dQmzPByHkGulfzYYq2w%3BFWItjv4dGnfXByHABLENqRcCDw%3BFQ5dlv4dI9v6BykxE4--RBkyKzHQTyUqqBcCBQ%3BFRMI6_0dF95CCCk_sybFxzW3ajFAxo5iVDYDBA&gl=au&mra=ls&z=5

maanantai 23. toukokuuta 2011

Ei uutta

Edellisen blogitekstin jälkeen ei ole oikeastaan tapahtunut mitään uutta. Olen yrittänyt selvittää eri vaihtoehtoja talvilomalle, mutta se on kovin vaikeata, kun vaihtoehtoja on paljon eikä useimmista paikoista tiedä mitään.

Viime viikolla kävin pelaamassa Bondi Golf Clubilla yhdeksän reikää. Kenttä ei ole mitenkään erikoinen. Nurmi ei eroa oikeastaan mistään tavallisesta puistosta. Näkymät Bondin hiekkarannalle ja merelle ovat kuitenkin hienot. Hintakin on vain $15, eli reilut kymmenen euroa. Puumailalla lyödyt pallot lensivät vähän mihin sattuu ja puttaus vaatii runsaasti hiomista.

Olen aloittanut asunnon etsimisen uudestaan parin kaverin kanssa ja kävimme viikonloppuna katsomassa muutamaa paikkaa. Yksi oli tosi hieno, mutta kuulimme tänään, että omistaja ei halua vuokrata kolmelle nuorelle opiskelijamiehelle. Nykyiset vuokralaiset—sapattivapaalle lähtevä saksalais-australialainen professoripariskunta, joiden alivuokralaisia olisimme—olisivat mielellään vuokranneet asunnon meille.

Istun nyt kirjastossa ja yritän pakottaa itseni lukemaan edes vähän. Ainoaan tenttiini on vielä kuukausi, joten suurta stressiä ei ole.

maanantai 9. toukokuuta 2011

Äiti ja isä kävivät kylässä

Äidin ja isän blogissa tapahtumat on kuvattu paremmin kuin minä osaan, joten sieltä kannattaa käydä katsomassa: http://tapahtuutamilnadussa.blogspot.com/

Yliopistolla oli pääsiäisloma toissaviikolla ja äiti ja isä kävivät täällä lomalla. Sydneyn osuus oli aika hektinen. Kahdessa päivässä piti kiertää Sydneyn nähtävyydet ja vielä ehtiä ostoskeskukseenkin. En ollut saanut pyykkejä pestyä, enkä ollut oikeastaan ottanut niin hirveästi vaatteita mukaankaan Suomesta. Viidellä t-paidalla ei loppujen lopuksi pärjääkään…

Käytiin museossa oppimassa miten Australia rakennettiin englantilaisten lapsiorjien työllä, oopperatalon edessä otettiin pakolliset kuvat ja kierrettiin muutenkin Sydneyn keskustaa. Kävimme myös katsomassa laukkakisoja Royal Randwick Racecoursella. Paikalliset (ja kävijät muutenkin) pukeutuvat hienoihin (kyseenalaista…) vaatteisiin  ja menevät laukkaradalle koko päiväksi. Me ehdimme paikalle vain pariksi tunniksi, mutta ennätimme näkemään pari lähtöä ja ennen kaikkea kokemaan kisojen tunnelmaa.

Sunnuntaina 24.4. ajoimme kahdeksan tuntia pohjoiseen, lähelle Queenslandin rajaa Glenn Innesiin. Seuraavana päivänä alkoi kahden päivän ratsastus (Horseriding Pub Crawl) Glenn Innesin keskustaan ja takaisin. Minulle ratsastus oli oikeastaan vasta elämäni toinen, käytyäni Suomessa ennen Sydneyyn lähtöä yhdellä tunnilla. Ratsastusta oli noin viisi tuntia molempina päivinä ja en voi käsittää miksei satuloita tehdä mukavammiksi. Ihan hyvin homma kuitenkin sujui. Kävely ja ravi onnistuvat ihan hyvin, mutta laukka vaikuttaa vaikeammalta, vaikka sekin onnistui muutaman kerran.

Oli kiva nähdä erilaista maisemaa Australiassa. Näimme kenguruitakin useamman kerran. Ilmeisesti ne ovat vähän kuin paikallisia citykaneja, joita ainakin viljelijät vihaavat.

Pub Crawl oli vähän harhaanjohtava nimi ratsastukselle. Normaalisti pub crawl on sellainen missä mennään baarista toiseen koluten läpi esimerkiksi kaikki jonkun kaupunginosan pubit. Tällä reissulla ratsastimme kylän liepeille, mistä meidät ajettiin autolla villin lännen tyyliseen hotelliin, jossa yövyttiin. Olisin vähän halunnut ratsastaa saluunan eteen ja jättää hevosen juottokaukalon äärelle.

Paluumatkalla Sydneyyn ajoimme pidempää reittiä rannikkoa pitkin muutaman päivän ajan. Yhdessä kylistä kävimme rantadyyneillä jeeppiajelulla ja lautailemassa hiekkadyyneillä. Viimeisenä ajopäivänänä ajoimme Hunter Valleyn viinialueen läpi ja kävimme maistamassa parit viinit.

Ratsastusreitit:

http://www.sports-tracker.com/#/workout/farshore/bulc9idgob7bc6b8

http://www.sports-tracker.com/#/workout/farshore/bulc9idgob7bc6b8

Sydneyssä vielä lyhyt käynti yliopistolla ja äidin ja isän käynti Australiassa olikin jo lopussa.

Olen nyt kirjoittanut esseeni valmiiksi ja jäljellä on enää yksi tentti kesäkuun loppupuoliskolla. Huomenna pitäisi valita kurssit seuraavalle lukukaudelle.

Kuvia: https://picasaweb.google.com/antti.kaukoranta/AitiJaIsaPaasiaislomallaSydneyssa#

torstai 7. huhtikuuta 2011

Sairausvakuutus

Australiassa on viisuminhaltijoille pakollinen sairausvakuutus. Suomella ja Australialla on sopimus, jonka mukaan suomalaiset ovat ausseissa vakuutettuja ja aussit Suomessa. Myos Ruotsilla, Norjalla, Maltalla ja parilla muulla maalla on samanlaiset sopimukset. Jostain syysta opiskelijat on kuitenkin jatetty sopimuksen ulkopuolelle. Ruotsin sopimus kattaa kaikki, myos opiskelijat.

Jos olisin taalla work and travel viisumilla kiertelemassa vuoden tai vaikka vaan turistina vuoden, en tarvitsisi maksullista vakuutusta. Koska minulla on opiskelijaviisumi, joudun maksamaan yli $400 sairausvakuutuksesta.

Mika logiikka tassa on? Onko suomalainen opiskelija todennakoisemmin sairas kuin suomalainen reppureissaaja?

Jotta raha ei menisi taysin hukkaan, kavin talla viikolla nayttamassa korvaani, jonka epailin tulehtuneen. Ei ollut. Oli vain tukossa ja lukossa ja sen vuoksi kipea.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Australia siirtyy lähemmäs Suomea

Kun muutin Australiaan, aikaero Suomeen oli yhdeksän tuntia. Australia siis yhdeksän tuntia edellä. Viime viikonloppuna Eurooppa siirtyi kesäaikaan ja aikaero väheni kahdeksaan tuntiin. Tänä yönä Australia siirtyy talviaikaan, jolloin aikaero pienenee taas tunnilla. Eli huomisesta alkaen olemme Australiassa enää seitsemän tuntia Suomea edellä. Eli saman verran kuin Suomi on New Yorkia tai Pian Montrealia edellä. Suomi on maailman keskipiste.

torstai 24. maaliskuuta 2011

Blue Mountains

blumt
Tältä Blue Mountainsin kuuluisi näyttää

Kävin sunnuntaina Sydneyn lähellä Blue Mountainsilla Filipin, Mikaelin ja Theresen kanssa. Täällä oli satanut perjantaista lähtien, eikä tilanne ollut muuttunut lainkaan sunnuntaina. Matka oli kuitenkin jo maksettu, joten ei mahda mitään. Bussi haki meidät aamuseitsemältä, jolloin olin jo vyötäröstä alaspäin läpimärkä. Olin ostanut pienen sateenvarjon ja sadeviitan edellisenä päivänä, mutta sadeviittaa en viitsinyt käyttää vielä aamulla, koska kotoa lähtiessäni vain tihkutti vähän. 50 metriä ennen F+M+T:n asuntoa koin yhden elämäni rankimmista sadekuuroista, sateenvarjo kääntyi ylösalaisin ja shortsit, sukat ja kengät siis kastuivat läpimäriksi.

Ajelimme bussissa pari tuntia ympäriinsä poimimassa ihmisiä kyytiin ja lopulta saavuimme Blue Mountainsille. Sade jatkui koko päivän ja näkyvyys oli aika nollassa. Lämpötilakin oli noin 13-15. Olin ottanut mukaan varasukat ja sain jostain kaupasta pari muovikassia. Laitoin kuivat sukat jalkaan, jalat muovikasseihin ja loppupäivän olinkin siis pukeutunut kolmeen muovikassiin (kolmas oli siis kertakäyttöinen sadeviitta). Pukeutumiseni herätti muissa matkustajissa kateutta.

Näkyvyys oli siis aika heikko, mutta yhdessä vaiheessa sumun seasta pilkisti vesiputous ja iltapäivällä näimme vähän vihreätä laaksoa. Kuvat ovat varmaan jo netissä, kun luet tätä. Maksoimme lisäksi 20 dollaria siitä ilosta, että pääsimme matkustamaan maailman jyrkimmässä junassa (52 astetta). Junamatka kesti kolme minuuttia, eikä oikeastaan ollut juna vaan vuoristoratavaunu vanhalla kaivosradalla.

Näimme vähän sademetsää, mutta emme käyneet millään sademetsäkävelyllä. Se ei sinänsä haittaa, koska olen käynyt sademetsäkierroksilla jo Brasiliassa ja toissavuonna Australiassa. Olin yllättynyt, että Sydneyn ympäristössä on sademetsää. Olen pitänyt tätä aluetta hyvin kuivana.

Sunnuntai oli vuoden toistaiseksi sateisin päivä (100 mm) ja voi olla että joudun käymään Blue Mountainsilla joskus uudestaan paremmalla säällä. Kuvien perusteella Blue Mountains on hieno ja vaikuttava paikka.

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Bussit

Asuinseudultani Coogeesta vaikuttaa olevan oikein hyvät bussiyhteydet eri puolille Sydneytä. Ainakin yliopistolle, keskustaan, Bondi Beachille ja golf rangelle menee suorat bussiyhteydet.

En ole vielä täysin ymmärtänyt bussien lippujärjestelmää. Osa bussilinjoista on prepay only, eli bussilippu täytyy ostaa etukäteen. Tällöin bussissa lukee “prepay only”. Samoin tiettyyn aikaan päivästä osa busseista tuntuu olevan prepay. En ole vielä saanut selville milloin bussit ovat prepay ja milloin eivät, eikä tällaisista busseista ilmene mitenkään että ne ovat prepay ennen kuin yrittää ostaa lippua kuljettajalta. On joka tapauksessa halvempaa ostaa 10 kerran bussilippu, joten olen ostanut sellaisen.

Bussilippujen ostaminen etukäteen ei ole aivan helppoa. Täällä ei käytetä älykortteja kuten Suomessa, vaan eletään 90-luvulla ja käytetään leimattavia pahvikortteja. Lippujen hinnoittelu on jaettu vyöhykkeisiin (zone). Coogeesta Sydneyyn taitaa olla 6 vyöhykettä, joten ostin 10 kerran, 6 vyöhykkeen kortin. Golfkenttä on lähempänä, joten sinne riittäisi halvempi lippu.  Järjestelmä on  älyttömän hankala käyttäjän kannalta, koska jos matkustaa eri puolille Sydneytä, pitäisi olla monta erilaista 10 kerran korttia. Lisäksi pitäisi jotenkin tietää bussiin astuessa montako vyöhykettä matka on, jotta osaisi käyttää oikeata korttia.

Helsingissä on paljon helpompaa, kun tarvitsee valita vain kahdesta vyöhykkeestä ja vyöhykkeetkin on selkeästi jaettu kaupunkeihin. Useimmiten kuitenkin tietää mistä kaupungista on lähdössä ja mihin menossa, joten tietää matkustaako kahden kaupungin välillä.

maanantai 21. helmikuuta 2011

Yleistä päivitystä

En ole vielä löytänyt asuntoa. Yhdestä paikasta jota kävin katsomassa torstaina, piti alunperin kuulua takaisin lauantaina, kun kaksi kilpailijaa olivat käyneet katsomassa huonetta. Kun mitään ei kuulunut, soitin ja yksi esittelyistä olikin siirtynyt sunnuntaille. Esittelyt on nyt käsittääkseni tehty ja soitin tänään sunnuntaina uudestaan. Vain toinen nykyisistä asukkaista on paikalla, eikä ole kuulemma saanut toiseen asukkiin yhteyttä tehdäkseen päätöstä. Toivottavasti maanantaina… olen jatkanut hostellia tiistaiaamuun ja jatkan samalla vuokrailmoitusten selailua. Nyt ei tunnu olevan juuri mitään tällä alueella. Yliopistolle päin, kauempana rannasta saattaa olla, mutta sijainti on huonompi ja vähemmän sosiaalinen. Pitää varmaan niitäkin katsella. Se paikka mistä ei nyt ole tullut mitään ratkaisua, olisi sijainniltaan ja ainakin päällisin puolin kunnoltaan erinomainen, mutta siitä ei ole iloa, jos sinne ei pääse asumaan.
Maanantai-iltana on postgraduate law orientation-ilta. Siellä vissiin joku ensin puhuu jotain, proffia esitellään, infoa jaetaan ja lopuksi on yleistä keskustelua ja ihmisten tapaamista. Tälle viikolle on myös keskiviikkona yleinen postgraduate coursework orientation, missä kai käydään läpi kampusaluetta, miten kirjastoa käytetään, miten tulostimet ja tietokoneet toimivat, sekä jotain workshopeja tutkimusesseiden kirjoittamiseen ja muuhun sellaiseen liittyen.
Täällä on aivan sikamaisen kuuma. Yöllä on pari tuntia joskus 11-4 välillä jolloin on mahdollista nukkua. Muuten kieriskelen hiessä ja nousen 7-8 aikaan. Juuri missään ei tunnu olevan ilmastointia. Senkin takia pitäisi löytää oma asunto, että voisin hankkia oman tuulettimen sängyn viereen.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Kaikki on kallista

Australiassa kaikki on kallista. Vuokrat täällä Coogeessa tuntuvat olevan noin 200-250 dollaria viikossa. Voi olla 300, jos vuokra sisältää netin, sähköt ja muut laskut. Siis vuokra yhdestä makuuhuoneesta, ei koko asunnosta. Jauheliha Woolworths ruokakaupassa maksaa n. 20 dollaria kilolta. Netin ja kännyköiden hinnoittelut taisin käydä jo aiemmin läpi. Halvin olut on 2 dollaria pullolta, viinat ovat 2-3x Suomen hinnoissa. Halvin lounas minkä olen löytänyt on kolmioleipä kinkulla ja juustolla, jolle tuli hintaa 6,50 dollaria. Marginaalisesti halvemmalla pääsee, jos ostaa kaupasta isomman satsin ja valmistaa joko monta ateriaa tai yhden aterian monelle hengelle. Tämä on käytännössä vaikeata, kun ei tunne montaa ihmistä, eikä hostellissa ole helppoa säilyttää isoa läjää ruokaa. En ole itse kiinnittänyt huomiota, mutta kuulemma bensa on täällä halpaa. Puolet Ruotsin hinnasta.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Puhelin

Olen siis hankkinut kannykkaliittyman. Paadyin Vodafoneen, koska Vodafonen myymala oli lahinna. 3 olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta myymala oli vaaraan suuntaan ja hinnoittelu on samanlaista kuin Vodafonella. Ne kuuluvat samaan firmaan. Telstra on kolmas vaihtoehto, mutta kuulemma kallis.

Halpoja naista ei ole mikaan. Minulla oli vaihtoehtona joko prepaid tai 12 kk sopimus. Alla vaihtoehdot:
  • Prepaid $30/kk, 150 minuuttia puheaikaa ja normaalisti 100 MB dataa. Helmikuussa on joku kampanja, jossa tulee 500 MB.
  • $50 prepaidilla saa enemman puheaikaa ja normaalisti 500 MB dataa, taman kuun aikana 3 GB.
  • 12kk sopimus olisi $50, mihin sisaltyy varmasti riittavasti puheaikaa ja dataa 1,5GB. Tassa mukana joko HTC Legend tai joku muu keskitason puhelin ilman lisamaksua tai esim Nokia N8 $20/kk.
Paadyin siihen halvimpaan prepaidiin, koska ennen kuin hankin osoitteen en saa tehtya sopimusta ja 500 megaa mobiilidataa riittaa puhelinkayttoon. Jos data tippuu 100 megaan, se ei varmaan riita. Tanaankin olen kayttanyt puhelinta kerran facebookin katsomiseen ja olen jo 15 megassa. Puhelimeni taitaa ladata jotain paivityksia automaattisesti (en ole mistaan asetuksista saanut tata pois paalta).

Mikali tulevan asuntoni vuokraan ei sisally nettia, pitaa miettia kannattaako nostaa mobiilidatan maara pariin gigaan ja jattaa normaali netti ostamatta. En tieda paljonko dataa oikeastaan kuluu laptopilla. Kaytannossa vaihtoehdot siina olisivat 2GB 20 dollarilla kuussa tai 50GB 50 dollarilla.

Perilla

Kirjoitan tata kirjaston tietokoneella, joten skandikirjaimet puuttuvat. Olen kylla saanut yliopiston langattoman netinkin toimimaan, joten tulevaisuudessa voin kirjailla omalla laptopilla.

Saavuin tanaan aamulla Sydneyyn ja menin taksilla hostelliin. Koko matka Suomesta hostelliin sujui hyvin helposti ja ongelmitta. Nukuin melkein koko matkan kaikilla kolmella lennolla (Hki-Lontoo-Singapore-Sydney). Lentokentalta olisi varmaan paassyt johonkin lahelle hostellia myos bussilla tai junalla keskustaan ja sielta bussilla, mutta ei matkatavaroiden kanssa viitsi tehda sellaista. Taksi maksoi noin 60 dollaria.

Sydneyssa on lamminta, ehka 25 astetta, vaikkakin pilvista ja on uhkailtu sateella.

Olen hankkinut opiskelijakortin yliopistolta, avannut pankkitilin ja hankkinut puhelimen. Tulin nyt kirjastoon lahinna printtaamaan asuntoilmoituksia, mutta en tieda viela osaanko printata. Printtaamisesta pitaa maksaa $0,11 per sivu ja sain lisattya rahaa printtitililleni. Nyt pitaa vain selvittaa missa niita printtereita on. Asuntoa yritan loytaa varmaan Coogeen tai Randwickin alueilta. Ne ovat yliopiston lahella.

torstai 10. helmikuuta 2011

Uusi blogi ja osoite

Koska en ole enää Intiassa ja olin siellä alunperinkin vain parin viikon talviloman viime vuonna, tuntui järkevältä perustaa uusi blogi.