Varasin eilen lennon Alice Springsiin, Australian keskustaan, aavikon keskelle 7.7.. Olen Australian keskustassa, Red Centerissä viikon, jonka jälkeen matkustan Ghan-junalla Adelaideen. En ole vielä täysin hahmottanut mitä teen noiden päivämäärien välillä, mutta ainakin menen katsomaan maailman kuuluisinta kiveä, Ulurua/Ayer’s Rockia.
Eilen kävin myös ostamassa kaikenlaisia retkeilykamoja: teltan, makuupussin, makuualustan, rinkan, vaelluskengät. En tiedä miksi en ottanut rinkkaa mukaan Suomesta. Ehkä ajattelin, että en voi, kun se on kai Pian. Tai en jostain syystä tullut ajatelleeksi, että haluaisin matkustella Australiassa. On paljon asioita, joita en syystä tai toisesta tajunnut ottaa mukaan. Esimerkiksi sadetakki.
Fidzin matkan osalta taas ensimmäisen kahden kolmen päivän majoitus peruuntui, koska jostain syystä hostelli ei ollut vastaanottanut varaustani. Varasin toisen paikan.
Kävin tänään tiivistä meilikeskustelua asunnonvälittäjän kanssa. Toimitin ison kasan dokumentteja, mukaanlukien tiliotteen, kännykkälaskun, vuokrakuitteja, passin kopion jne jne. Tilini sisältö ei miellyttänyt asunnonvälittäjää, joten sain äidiltä ja isältä kirjeen, jossa vakuuttivat tukevansa minua vuokranmaksussa.
Lopulta joka tapauksessa pääsin maksamaan ensimmäisen vuokran ennakkona ja tuleva kämppikseni Fabian käy ensi viikolla tarkistamassa, että kämppä on ok. Olin käynyt aiemmin katsomassa toista identtistä asuntoa ja saamme nyt ilmeisesti vuokrata toisen vastaavan, joten pitää tarkistaa missä kunnossa se on.
Joka tapauksessa nyt asunto-ongelma taitaa olla ok. Osoite on 174 Coogee Bay Road, Coogeen keskustassa, ruokakaupan vieressä.
Ylempi on uusi kämppä, alempi on nykyinen. Uusi on lähempänä Coogeen keskustaa (rantaa). Etäisyys yliopistoon (kartan ulkopuolella oikealla on suunnilleen sama).
En tiedä mitä tällä kartalla voi tehdä. Asunto lienee kuvan keskellä. Jos kuvaa voi zoomata, on ehkä mahdollista nähdä aluetta vähän enemmän.
Söin vähän aikaa sitten itse tekemääni lohikeittoa ja laskeskelin sen hintaa. Sain kolme annosta 500g lohipalasta, kasasta perunoita ja parista sipulista. Keitto oli hyvää. Kaikki ainesosat mukaan lukien yhden annoksen hinnaksi tuli $8 (€6). Hinta oli yllättävän korkea, mutta toisaalta lohi on täällä kallista—$35/kg (€26/kg). En ole laskenut muiden ruokieni hintoja, mutta joskus arvioin että esim yhden leivän (kaksi palaa paahtoleipää, jonkin verran kinkkua ja ehkä salamia, juustoa, salaattia, tomaattia, kurkkua) hinta oli noin $5 (€4). Näitä olen joskus syönyt lounaaksi tai päivälliseksi. Yksi leipä ei ole välttämättä riittävä, joten olen useimmiten tainnut syödä puolitoista tällaista (kolme palaa leipää), jolloin annoksen hinta on lähellä lohisopan hintaa.
Molemmat näistä esimerkeistä ovat aika simppeleitä aterioita ja oletin niiden olevan paljon halvempia. Olen mielestäni syönyt liikaa ravintoloissa (mukaanlukien Subway ja sellaiset intialaiset pikaruokalat), mutta mikäli muutkin itse valmistamat ateriani (olen laittanut makaronilaatikkoa, jauhelihapihvejä ja jotain pastaa) ovat samassa luokassa, en usko, että voisin loppujen lopuksi säästää montaa dollaria laittamalla ruokaa itse useammin. Kun ottaa huomioon ostosmatkat ja kokkaamiseen käytetyn ajan, ero 7 ja 10 dollarin välillä on merkityksetön. Lisäksi kun vaikkapa Subwayssä voin syödä kavereiden kanssa sosiaalisesti, vaaka painuu jo selvästi ravintoloiden kannalle. Pitää yrittää seurata kustannuksia.
Viimeisen kirjoituksen jälkeen ei ole oikeastaan tapahtunut mitään. Olen lähinnä lukenut tenttiini. NHL:n loppuottelut päättyivät tänään. Katsoin lähes kaikki finaalipelit Coogee Bay Hotellissa. Yksi itävaltalainen opiskelukaveri on pelannut lätkää jossain kakkosdivarissa ja toinen kaveri seuraa jonkin verran lätkää. Loput ranskalaisista, saksalaisista ja sveitsiläisistä opiskelukavereistani ei tiedä mitä jääkiekko on. Coogee Bay Hotellin urheilubaarissa ei ole kyllä ollut juuri ketään muutakaan otteluita seuraamassa kello 10 aamulla. Ehkä jääkiekko ei ole australialaistenkaan suosituimpia lajeja.
Jotkut toista lukukautta opiskelleet kaverini ovat saaneet opintonsa valmiiksi ja lähteneet matkustamaan/kotimatkalle. Ostin pyörän yhdeltä heistä. Saksalaiset ovat pihejä ja jotenkin ahneita, joten olen vakuuttunut, että pyörä oli ylihintainen. Se on vähän ruosteessa ja mielestäni muutenkin aika mitäänsanomaton. Ostin kuitenkin mieluummin kaverilta, ettei tarvinnut tuhlata aikaa selaamassa netti-ilmoituksia ja kiertelemässä ympäri Sydneytä katsomassa pyöriä. Ainakin nyt on siis pyörä olemassa. Coogeen mäet muuttuivat yhtäkkiä entistäkin jyrkemmiksi. En tiedä miten on mahdollista pyöräillä pari kilometriä ylämäkeen yliopistolle. Kotimatka tulee sentään olemaan mukavaa alamäkeä.
Viikon päästä maanantaina on ensimmäisen lukukauden viimeinen ja ainoa lopputenttini (muilla kursseilla oli esseet, jotka on jo kirjoitettu). Tiistaina lennän Fidzille reiluksi viikoksi.
Sydneyn säätiedotus näyttää paljon miellyttävämmältä kuin mitä se todellisuudessa on. Useina/useimpina päivinä on luvattu aurinkoista tai puolipilvistä ja 18-20 astetta lämmintä. Sehän on miellyttävä suomalainen kesäpäivä! Todellisuudessa täällä voi olla lämmintä noin klo 11-15 ja aurinkoisina päivinä on tosiaan kuin Suomessa kesällä. Aamulla ja myöhemmin iltapäivällä sen sijaan lämpötila laskee niin paljon, että takki, käsineet ja pipokin olisi hyvä olla. Lisäksi esimerkiksi tänään on satanut koko päivän. Täällä on ainakin viimeisen kuukauden ajan ollut hyvin suomalainen lokakuu. Fidzi tulee ehdottomasti sopivaan aikaan.
Syystä tai toisesta emme ole kurssikavereideni kanssa onnistuneet suunnittelemaan lomia koordinoidusti. Minä lennän yksin molempiin suuntiin, eikä ole edes varmaa, että tapaan opiskelukavereita perilläkään. Yksi kaveri on varmasti Fidzillä, mutta ei välttämättä samoilla saarilla. 1-2 muulla kaverilla matka on vielä suunnitteluvaiheessa. Ihan hauskaa siellä takuulla on joka tapauksessa. Joidenkin kavereideni tyttöystävät ovat käymässä Euroopasta ja kaverini menevät ymmärrettävästi tyttöystäviensä kanssa johonkin päin Australiaa. Jotkut menevät talvilomaksi (kesä-heinäkuuksi) kotimaihinsa. Osa lopuista jää taloudellisista syistä Sydneyyn tai menee osittain taloudellisista syistä, osittain Ison Valliriutan houkuttelemina pohjois-Queenslandiin, Cairnsiin. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto ei houkuta minua, koska kävin siellä jo edellisellä vierailullani pari vuotta sitten.
Fidzin jälkeen lomaa on jäljellä vielä reilut kaksi viikkoa. Olisi harmi jäädä Sydneyyn palelemaan, joten pitää vielä keksiä jotain. Tähän vuodenaikaan pohjois-Australia (mm. Kakadun kansallispuisto) ja keski-Australia (lähinnä Uluru/Ayer’s Rock) ovat kuulemma parhaimmillaan. Näiden kahden välillä kulkisi aavikon halki junakin (Ghan Railway) (nimiä klikkaamalla aukeaa uusi sivu, jossa on lisäinfoa). Ne kaverit, joilla ei ole heinäkuussa suunnitelmia, tuntuvat haluavan rannalle, joten näissä kohteissa on vähän markkinoimista. Jotain pitäisi joka tapauksessa tehdä. Yksin Sydneyssä olisi vähän tylsää. Mieluummin vaikka yksin matkalle.
Nokian pörssikurssin syöksyä seuratessa tuli mieleeni oma kokemukseni puhelimen ja liittymän ostosta Sydneyssä. Päädyin ostamaan postpay-liittymän, jossa tuli puhelin kytkynä. Monet, varsinkin vain pari kuukautta täällä viettävät opiskelijat, ottavat prepaid-liittymän ja sen kanssa jonkun halpapuhelimen. Halpapuhelimet ovat lähes poikkeuksetta Nokioita. Todennäköisesti myyjät suosittelevatkin niitä. Hintaa niillä ei ole juuri lainkaan.
Minä siis päädyin postpaid-liittymään, jossa tein vuoden sopimuksen ja sain kytkykauppana puhelimen alennettuun hintaan. Myyjät eivät tuntuneet tietävän puhelinten teknisistä ominaisuuksista juuri mitään, mutta kertoivat, että voin saada älypuhelimen, esim. Applen iPhonen tai Androidia käyttävän Samsungin johonkin tiettyyn hintaan. Niihin saa kuulemma sovelluksia ja pelejä. Vaihtoehtoisesti voisin saada peruspuhelimen ilmaiseksi. Yksi HTC:n Android-puhelinkin oli ilmaisena vaihtoehtona. Kun kysyin Nokian N8 ja C7 älypuhelimista, myyjä tarkisti hinnan ja osasi kertoa, että N8:ssa on kai aika hyvä kamera, mutta jos haluaa käyttää sovelluksia tai pelejä, pitää ostaa iPhone tai Android.
Kaupassa odotellessani olin kuullut myyjien keskusteluita muidenkin asiakkaiden kanssa ja mikäli asiakkaat kysyivät älypuhelimista, heille mainittiin aina vain Android ja iPhone. Ei Windows puhelimia tai Nokioita.
Minusta ainakin N8 ja muut uudet Nokiat kuuluisi mainita samassa kategoriassa iPhonen ja Androidien kanssa. En ole nähnyt yhdenkään kaverini tekevän mitään sellaista iPhonellaan tai Androidillaan, mitä minä en voisi tehdä Nokiallani. Minun puhelimessani on merkittävästi parempi kamera. Jos Nokian kalliita älypuhelimia myydään Samsungin ja muiden kilpailijoiden halpojen peruspuhelinten kilpailijoina, niiden myynti kärsii varmasti. Ei siitä tule mitään, jos Nokian älypuhelimia voi ostaa vain sellaiset ihmiset, jotka ovat perehtyneet syvällisemmin mobiiliteknologiaan.
Sydneyssä alkoi viikko sitten kaksi viikkoa kestävä Vivid Sydney valo- ja musiikkifestivaali. Oopperatalo ja useat talot oopperatalon ympäristössä on valaistu hienoin valoin ja sekä oopperatalossa että muualla Sydneyssä järjestetään erilaisia konsertteja. Konsertissa en ole vielä käynyt, mutta oopperatalossa pitäisi tietysti käydä oopperassa tai vähintään kuuntelemassa klassista musiikkia, eikä “normaalia” musiikkia.
Kävin eilen katsomassa valoesitystä ja kävin myös Sydneyn Towerissa. Sydney Tower on reilut 300 metriä korkea torni—samanlainen kuin Seattlessä. Alla kuvia. Niitä klikkaamalla aukeaa diaesitys.
