Flunssa

Kun viimeiset 26 vuotta flunssakausi on ollut pohjoisen pallonpuoliskon syksyllä tai talvella, ihmiskeho ei ilmeisesti vuoden aikana pysty sopeutumaan vuodenaikojen päinvastaiseen järjestykseen. Kun täällä oli touko-elokuussa viileät päivät ja yöllä jäätävän kylmää sisällä, kukaan kavereistani ei sairastunut mihinkään flunssan tyyppiseen. Nyt kun lämpötilat ovat Suomen kesälukemissa, flunssa on iskenyt suurimpaan osaan. Ainakin minä voin kyllä syyttää itseänikin. Viime maanantaina oli 35 astetta lämmintä, seuraavana päivänä sateista, tuulista ja kylmää, mutta vaatetukseni pysyi samana ja istuin terassilla kaksi tuntia. Siitä lähtien on ollut kurkku kipeä, mahdollisesti kuumeinen olo (en ymmärtänyt ottaa kuumemittaria mukaan, enkä tiedä johtuuko olo lämpötilan vaihteluista…välillä aurinko paistaa ja on kuuma, mutta välillä on pilvistä ja tuuli on aika kylmä), viikonlopusta alkaen on ollut yskää ja tänään nuha.

Huomiselle on sovittuna golfia. Toivottavasti tauti hellittää.

Olen harkinnut käyväni yliopiston terveysasemalla. Olen maksanut sairausvakuutuksestani maltaita ja käsittääkseni vakuutus kattaa terveysasemakäynnit. Ehkä sieltä saisi jotain tehokasta lääkettä. Toisaalta tuntuu vähän turhalta, kun varmaan lepo, vesi ja ibuprofeeni ovat tehokkaimmat lääkitykset.

Tietokonesali

Kirjoitan esseitäni lähinnä yliopiston tietokoneilla, koska omassa läppärissä on turhan pieni näyttö, jos täytyy kirjoittamisen ohessa selata pitkiä artikkeleita. Yliopistolla on tietokoneita lähinnä tietokonesaleissa. Law schoolissa on yksi pieni, 20 tietokoneen sali, johon pääsevät vain jatko-opiskelijat. Lisäksi on isompi sali law schoolin kirjaston alakerrassa, johon kaikilla yliopiston opiskelijoilla on pääsy. Tietokonesaleja on myös muissa rakennuksissa ympäri kampusta, mutta useimmissa tietokoneissa käyttö on rajoitettu tuntiin tai kahteen. Jos on ruuhkaa, käyttöaika täytyy varata varausjärjestelmästä. Sellainen on liian hankalaa, joten käytän koneita vain law schoolissa.

Viimeiset pari viikkoa jatko-opiskelijoiden tietokonesaliin on täytynyt saapua viimeistään kahdeksalta aamulla. Muuten kaikki koneet on jo varattu. Lisäksi jotkut jättävät kirjoja ja muita kamoja yön yli varaamaan paikkaa. On hankala tietää milloin joku on esimerkiksi aamukahvilla ja milloin paikka on varattu edellisenä iltana. Paikkoja ei saisi varata. Tietokoneen saa lukita enintään tunnin poissaoloa varten.

En ole aamuihminen, joten olen viime aikoina joutunut law schoolin kirjaston alakertaan. Siellä ei ole ikkunoita. Joku hälytys menee päälle useamman kerran päivässä. Käsittääkseni piippaus merkitsee sitä, että joku on yrittänyt viedä kirjoja kirjastosta lainaamatta niitä. Alakerran tietokonesalissa on myös se huono puoli, että Australian heikot kännykkäverkot eivät läpäise kirjaston jykeviä lasiseiniä, joten kommunikointi yläkerran tietokonesalissa istuvien kavereiden kanssa vaikeutuu. Tällä on suuri merkitys kahvi- ja lounastaukojen suhteen. Toisaalta tuntuu että olen huomattavasti tehokkaampi ilman taukoja.

Mitäs muuta? Maanantaina oli kesä. 34 astetta lämmintä (istuin tosin kirjastossa koko päivän). Eilen ja tänään on syksy. Olen kuitenkin päättänyt, että kesä on alkanut ja mieluummin palelen kylmässä ja sateessa shortseissa kuin käytän farkkuja. Kesä alkaa kai virallisesti joulukuun puolivälissä tai jotain.

Ihmisten perusoikeudet ja muita luentoja

Kävin muutama viikko sitten kuuntelemassa luentoa Australian terrorismilaista. Luennon piti yksi yliopistoni proffista (http://www.law.unsw.edu.au/staff/williamsg/). Australian terrorismilait ovat hyvin saman tyyppisiä kuin Euroopassa ja Amerikassa, mutta ilmeisesti ainakin osittain jopa enemmän ihmisoikeuksia polkevia kuin Amerikassa. Syy tähän on se, että Australia on ainoa kehittynyt maa, jossa ei ole perustuslaissa tai missään muussakaan laissa säädetty ihmisten perusoikeuksia. Ainakin proffan mukaan tämä on johtanut siihen, ettei lakeja säädettäessä ole mitään pakottavaa tarvetta selvittää ovatko lait ihmisoikeuksien mukaisia.

Wikipedia kertoo tällaista Suomen perusoikeuksista:

“Perustuslain toinen luku on vaikutuksiltaan ehkä nykyään tärkein perustuslain luku, jota joudutaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta aika ajoin tulkitsemaan tavallisia lakeja säädettäessä. Luvussa säädetään perusoikeuksista, ja annetaan perusteet, joilla näihin oikeuksiin voidaan rajatuissa tapauksissa puuttua. Esimerkiksi vuonna 2006 perustuslakivaliokunta antoi lausunnon yli 60 lakiesityksestä, ja käsitteli näistä useimmissa lakiesityksiä perusoikeuksiin puuttumisen näkökulmasta.^[7] Useisiin lakiesityksiin jouduttiin näiden lausuntojen perusteella tekemään muutoksia.”

Ihmisen perusoikeuksien lisäämistä perustuslakiin on kai harkittu, ja suurin osa väestöstä ilmeisesti kannattaa sitä, mutta hallitus tai muu päättävä elin on ollut sitä mieltä, ettei ihmisten perusoikeuksien virallistamiselle ole tarvetta.

Erilaisia ilmaisia luentoja on oikeastaan aika usein. Harmi että en tiennyt niistä aiemmin. Kävin (muistaakseni) viime viikolla kuuntelemassa luentoa hiilidioksidin talteenottomenetelmistä.

http://www.unsw.edu.au/events/db/2011/09/emission.html
http://www.eng.unsw.edu.au/node/686

Luennoitsijoita oli neljä ja suurin osa oli aika tylsää. Käytännössä lueteltiin vaan projekteja joita New South Walesissa on aloitettu tai suunnitteilla. Mielenkiintoisin osuus oli ruotsalaisen proffan ja Vattenfallin neuvonantajan, Lars Strömbergin esitelmä Vattenfallin projekteista.

Vattenfallilla on jotain koelaitoksia Euroopassa ja tarkoitus on ollut asentaa CO2 talteenottojärjestelmiä laajemminkin. Saksassa joku projekti kaatui poliittisiin ongelmiin. Voimala oli yhdessä osavaltiossa ja CO2 säilytys oli sovittu toiseen osavaltioon. Säilöntäosavaltio kuitenkin lopulta ilmoitti, etteivät halua vain jätettä, vaan myös voimalaitos pitäisi siirtää. Yleisesti Vattenfall, tai ainakin tämä proffa suhtautuu skeptisesti CO2 talteenoton mahdollisuuksiin. Ihmisten reaktio hiilidioksidin säilöntään on hyvin samanlainen kuin ydinvoimajätteen säilöntään. Eli sitä pidetään aikapommina. Lisäksi proffa piti nykyisiä päästöhintoja aivan liian alhaisina, eikä usko, että poliittinen tahto riittää hintojen nostamiseen. Nykyhinnoilla on kannattavampaa tuprutella päästöjä mielinmäärin kuin asentaa kalliita talteenottojärjestelmiä. Menetelmä itsessään on kuulemma oikein mainio. Koelaitoksessa 99,7% CO2-päästöistä saadaan talteen.

Tällä viikolla olisi taas law schoolissa luento siitä kannattaako esim. kolarin jälkeen pyytää anteeksi, vai voiko se tarkoittaa oikeuden silmissä syyllisyyden myöntämistä. En ole varma ehdinkö luennolle, kun samana päivänä olisi tarkoitus golfata aamulla. Yliopiston ulkopuolellakin on luentoja, Sydneyssä on esimerkiksi joitain think tankejä jotka järjestävät luentoja. Täytyy yrittää ehtiä johonkin.