Ruokaongelma

Olen toistaiseksi syönyt lounaat pääasiassa yliopistolla ja päivälliset Mikaelin ja Filipin luona. Olemme vuorotelleet ruuanlaittovastuuta. Lounaat yliopistolla olen yleensä syönyt kurssikavereiden kanssa luentojen lounastauolla tai M ja F:n kanssa jos minulla ei ole ollut luentoa. Nyt M ja F ovat “opintomatkalla” Aasiassa kolme viikkoa, joten pitää keksiä jotain muuta. En jaksaisi laittaa ruokaa kotona, koska en oikeastaan tunne tätä kodikseni enkä halua ostaa tänne kaikkia tarpeellisia ruuanlaittovälineitä.

Yritän etsiä uutta kämppää yhden kurssikaverin kanssa, mutta se homma ei ole edennyt merkittävästi. Oletan että ainakin osa kurssikavereista on päivisin yliopistolla, joten lounas tuskin on ongelma. Päivällisen suhteen on vaikeampi juttu, koska käsittääkseni kaikki kurssikaverini asuvat kuten minäkin, vuokraavat yhtä huonetta. Menee vähän turhan hankalaksi mennä sellaisiin talouksiin laittamaan päivällistä. Pitäisi vaan löytää se oma koti, missä keittiö tuntuu omalta. Keskiviikot ovat sentään helppoja, kun kurssikavereiden kanssa ollaan päätetty tehdä traditioksi 5 dollarin pihvit Coogee Palace Hotellissa. Sen halvemmalla ei oikein saa itsekään tehtyä ruokaa. Tosin tuon tarjouksen jippo taitaa olla se, että asiakkaat ostavat ainakin pari ruokaolutta.

Sadetta, pilvistä, tuulista ja koleaa

Taas tuli syksyinen sää viikonlopuksi. Tänään ollut hyvin samanlaista kuin Suomessa on joskus syyskuun loppuvaiheessa. Huppari+shortsit riittää kävellessä, mutta tulee liian kylmä, jos syö vaikka syö ravintolan terassilla.

En oikein tiedä mitä ihmiset tekevät tällaisella säällä. Yritin löytää ideoita netistä hakemalla “things to do in sydney”. Löysin useammankin listan, mutta loppujen lopuksi kiinnostavia juttuja ei löytynyt hirveän montaa ja ne mitä löytyi on jo nähty. Suurin osa aktiviteeteista tai paikoista liittyi eri hiekkarantoihin ja näinollen kesään.

En tiedä yhtään mitä tekisin Helsingissäkään. Helsingissä voisi kauniina kesäpäivänä mennä purjehtimaan, Hietsuun tai Suomenlinnaan. Jos on pilvistä ja viileää, menisin varmaan Väinämöisenkentälle pelaamaan petankia kavereiden ja parin oluen kanssa. Talvipäivänä voi pelata lätkää. En oikein keksi muita aktiviteetteja. Mitä ihmettä ihmiset oikein tekevät vapaapäivinään? Mitä minä olen tehnyt vapaapäivinäni sen jälkeen kun en enää viihtynyt hiekkalaatikossa?

Blue Mountains

Tältä Blue Mountainsin kuuluisi näyttää

Kävin sunnuntaina Sydneyn lähellä Blue Mountainsilla Filipin, Mikaelin ja Theresen kanssa. Täällä oli satanut perjantaista lähtien, eikä tilanne ollut muuttunut lainkaan sunnuntaina. Matka oli kuitenkin jo maksettu, joten ei mahda mitään. Bussi haki meidät aamuseitsemältä, jolloin olin jo vyötäröstä alaspäin läpimärkä. Olin ostanut pienen sateenvarjon ja sadeviitan edellisenä päivänä, mutta sadeviittaa en viitsinyt käyttää vielä aamulla, koska kotoa lähtiessäni vain tihkutti vähän. 50 metriä ennen F+M+T:n asuntoa koin yhden elämäni rankimmista sadekuuroista, sateenvarjo kääntyi ylösalaisin ja shortsit, sukat ja kengät siis kastuivat läpimäriksi.

Ajelimme bussissa pari tuntia ympäriinsä poimimassa ihmisiä kyytiin ja lopulta saavuimme Blue Mountainsille. Sade jatkui koko päivän ja näkyvyys oli aika nollassa. Lämpötilakin oli noin 13-15. Olin ottanut mukaan varasukat ja sain jostain kaupasta pari muovikassia. Laitoin kuivat sukat jalkaan, jalat muovikasseihin ja loppupäivän olinkin siis pukeutunut kolmeen muovikassiin (kolmas oli siis kertakäyttöinen sadeviitta). Pukeutumiseni herätti muissa matkustajissa kateutta.

Näkyvyys oli siis aika heikko, mutta yhdessä vaiheessa sumun seasta pilkisti vesiputous ja iltapäivällä näimme vähän vihreätä laaksoa. Kuvat ovat varmaan jo netissä, kun luet tätä. Maksoimme lisäksi 20 dollaria siitä ilosta, että pääsimme matkustamaan maailman jyrkimmässä junassa (52 astetta). Junamatka kesti kolme minuuttia, eikä oikeastaan ollut juna vaan vuoristoratavaunu vanhalla kaivosradalla.

Näimme vähän sademetsää, mutta emme käyneet millään sademetsäkävelyllä. Se ei sinänsä haittaa, koska olen käynyt sademetsäkierroksilla jo Brasiliassa ja toissavuonna Australiassa. Olin yllättynyt, että Sydneyn ympäristössä on sademetsää. Olen pitänyt tätä aluetta hyvin kuivana.

Sunnuntai oli vuoden toistaiseksi sateisin päivä (100 mm) ja voi olla että joudun käymään Blue Mountainsilla joskus uudestaan paremmalla säällä. Kuvien perusteella Blue Mountains on hieno ja vaikuttava paikka.

Kesä taas

Syksy olikin aika lyhyt. Viime viikonloppuna käytin mielelläni hupparia. Farkuille ei sentään ollut käyttöä. Sadetta tuntui tulleen enemmän pe-ma kuin Suomessa koko viime syksynä.

Tänään olikin sitten äärimmäisen kostea ilma, aurinkoista ja 28 astetta lämmintä. Kesän paluun kunniaksi istuin edellisiltana tekemäni päätöksen mukaisesti sisällä tekemässä koulujuttuja. Sain kaksi helpointa (Legal research and writing) tehtävää valmiiksi.

Kuvagalleriat

Olen laittanut kuvani Picasaan, mutta minua ärsyttää se, että Picasa ei salli rekisteröimättömien henkilöiden kirjoittaa kommentteja. Tämä ei ole vain Picasan ongelma, koska olen kokeillut myös Nokian ja Flickrin (Yahoo) palveluita. Kaikki vaativat rekisteröitymistä, jotta kommentteja voi kirjoittaa.

Flickriin voi kyllä kirjautua Yahoo, Google ja Facebook tunnuksilla, mutta en tiedä pitääkö kirjautumisen jälkeen vielä rekisteröityä, vai voivatko esimerkiksi isovanhemmat käyttää olemassa olevia Facebook tunnuksiaan.

Laitoin Sydneyn kuvia kokeeksi Flickriin (samoja mitä Picasassa on): http://www.flickr.com/photos/anttikaukoranta/sets/72157626315476944/

Jos jollain ei ole Yahoo/Flickr tunnuksia, voitko kokeilla riittääkö kommentointiin Facebook/Google tunnus?

Minkälaisia kokemuksia muilla on näistä palveluista?

Syksy tulossa?

Viimeiset pari aamua on ollut aika vilpoista. Minulla ei ole kunnon peittoa, koska sellaiset maksavat maltaita. Olen sen sijaan selvinnyt pussilakanalla ja ohuella päiväpeitolla. Kun saavuin Sydneyyn kuukausi sitten, yöllä oli melkein mahdotonta nukkua, kun oli niin kuumaa ja kosteata. Päivisin on edelleen ehdottomasti shortsikeli, mutta tuntuu että syksy on todella tulossa. Puistakin on pudonnut lehtiä. Talvella voi kuulemma tulla aika kylmä, koska ainakaan tässä talossa, eikä kai useimmissa muissakaan, ole lämmitystä. Taloissa ei myöskään ole minkäänlaista eristystä, joten oletan lämpötilan sisällä olevan sama kuin ulkona. Ikkunoissa on yksinkertaiset lasit ja esimerkiksi kuulen huoneeseeni selvästi kun naapurit ulkona juttelevat keskenään normaalilla äänellä. Jos tulee liian kylmä, ostan peiton.

Kävelyä

Aiemmin on tullut mainittua, että lähimpään ruokakauppaan on 20 minuutin kävely, yliopistolle 20-30 minuuttia ja rannalle 20 minuuttia. Täällä tulee siis käveltyä aika runsaasti, vaikkei tekisi mitään ihmeellistä. Nokian Wellness Diaryn mukaan normaalina päivänä tulee helposti vähän yli 10 000 askelta. Jos ei ole luentoja, eli en käy yliopistolla, askelmäärä on noin 6000-7000. Eilen kävelin yli 21 000 askelta, koska kävin yliopistolla, rannalla ja illalla kävelin paljon kehutun Coogee-Bondi Beach reitin (noin 5-6 km). Ikävä kyllä puolivälissä alkoi satamaan kaatamalla, mikä vähän haittasi nautintoa. Bondi näytti ihan kivalta, täytyy joskus käydä siellä päivälläkin.

Sateesta tuli mieleen, että Sydneyn sää on ilmeisesti vielä mahdottomampi ennustaa kuin Helsingin. Olen kokeillut aika montaa sääpalvelua, mukaanlukien Foreca, yr.no, sydney morning heraldin sää, accuweather, weather.com.au ja weather underground, eikä yhteenkään voi luottaa. Tuntuu että melkein joka päivä viimeisen kuukauden aikana on luvattu sadekuuroja, mutta muistaakseni eilen oli vasta toinen sadepäivä. Tosin eilenkin oli aurinkoista iltaan asti.

Normaali päivä

Minulla oli tänään luento klo 18-21. Menin yliopistolle klo 11 ja söin lounasta Filipin ja Mikaelin kanssa. En viitsi oikein laittaa ruokaa yksin kotona, koska kauppamatka on liian pitkä ja on jotenkin hankalaa laittaa ruokaa yhden hengen taloudessa. Pienimmät jauhelihapaketitkin ovat yli 500 grammaa. Lounaan olen siis syönyt useimmiten yliopiston food courteissa ja illallisen Filipin ja Mikaelin luona (kiertävä ruoanlaittovastuu). Lounas yliopistolla maksaa noin 7-10 dollaria (€5-7.25). Ei siis älyttömän kallista, muttei älyttömän halpaakaan.

Lounaan jälkeen ajattelin lukea kirjastossa kunnes luennon alkuun asti, mutta puolen tunnin etsimisen ja odottelun jälkeen en ollut löytänyt vapaata paikkaa ja luovutin. International student loungesta löytyi soffa.

Ennen luentoa kävin Mikaelin kanssa syömässä kampuksen vieressä.

Huomenna ei ole luentoja, joten voi olla että jään kotiin lukemaan tai etsimään netistä tietoa esseitäni varten. Voi myös olla että teen saman kuin tänään, eli menen lounaalle yliopistolle ja yritän epätoivoisesti löytää vapaan paikan kirjastosta tai study loungesta. Huomenna taitaa olla minun kokkausvuoroni illalla.

Useimpina päivinä luennot päättyvät viideltä tai ei ole luentoja lainkaan. Näinä päivinä olen mennyt illalla rannalle, lenkille, golf rangelle tai pelannut korttia Filipin ja Mikaelin kanssa. Toki olen vapaapäivinä mennyt myös päivällä rannalle.

Keskiviikkoisin läheisestä Coogee Bay Palace Hotellista saa viidellä dollarilla erinomaisia pihvejä. Kävin siellä viime keskiviikkona joidenkin muiden lakiopiskelijoiden kanssa. Siellä tulee ehkä käytyä joka keskiviikko.

Useimmat päivät ovat siis aika arkisia.

Lukukausi hahmottuu

Ensimmäiset kaksi viikkoa luentoja on takana. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden kurssin (immateriaalioikeudet ja international trade law-kansainvälinen kauppajärjestö) luennoista puolet on takanapäin. Jokaista kurssia varten on kirjoitettava yksi tai kaksi tutkimusesseetä, joiden pituudet vaihtelevat 2000-5000 sanan välillä. Näistä neljä on kirjoitettava huhtikuun puoliväliin/loppuun mennessä ja kolme lisää toukokuun alkupuoliskolla. Lisäksi yhdellä kurssilla on lopputentti kesäkuussa. Kurssini ovat siis painottuneet hyvin vahvasti lukukauden alkupuolelle. Toukokuussa on enää yksi luento viikossa ja kesäkuussa siis yksi tentti. Lukukausi päättyy kesäkuun lopussa, jolloin alkaa kolmen viikon talviloma.

Kirjoitusaiheet on aika pitkälti määrätty ennalta, mutta esim WTO-kurssilla on vaihtoehtona 5000 sanan essee omavalintaisesta aiheesta. Immateriaalioikeudessa on pakollinen 3000 sanan essee proffan määräämästä aiheesta minkä lisäksi voi a) kirjoittaa 2000-3000 sanaa omasta aiheesta, b) tehdä tentin tai c) kirjoittaa toisen 2000 sanan esseen toisesta proffan määräämästä aiheesta. Pitäisi siis alkaa miettimään aihetta ainakin kansainväliseen kauppalakiin liittyen. Immateriaalioikeuksilla ja WTO:lla on jonkin verran yhteistäkin, koska suuri osa IP-lainsäädännöstä on sovittu kansainvälisesti.

Bussit

Asuinseudultani Coogeesta vaikuttaa olevan oikein hyvät bussiyhteydet eri puolille Sydneytä. Ainakin yliopistolle, keskustaan, Bondi Beachille ja golf rangelle menee suorat bussiyhteydet.

En ole vielä täysin ymmärtänyt bussien lippujärjestelmää. Osa bussilinjoista on prepay only, eli bussilippu täytyy ostaa etukäteen. Tällöin bussissa lukee “prepay only”. Samoin tiettyyn aikaan päivästä osa busseista tuntuu olevan prepay. En ole vielä saanut selville milloin bussit ovat prepay ja milloin eivät, eikä tällaisista busseista ilmene mitenkään että ne ovat prepay ennen kuin yrittää ostaa lippua kuljettajalta. On joka tapauksessa halvempaa ostaa 10 kerran bussilippu, joten olen ostanut sellaisen.

Bussilippujen ostaminen etukäteen ei ole aivan helppoa. Täällä ei käytetä älykortteja kuten Suomessa, vaan eletään 90-luvulla ja käytetään leimattavia pahvikortteja. Lippujen hinnoittelu on jaettu vyöhykkeisiin (zone). Coogeesta Sydneyyn taitaa olla 6 vyöhykettä, joten ostin 10 kerran, 6 vyöhykkeen kortin. Golfkenttä on lähempänä, joten sinne riittäisi halvempi lippu.  Järjestelmä on  älyttömän hankala käyttäjän kannalta, koska jos matkustaa eri puolille Sydneytä, pitäisi olla monta erilaista 10 kerran korttia. Lisäksi pitäisi jotenkin tietää bussiin astuessa montako vyöhykettä matka on, jotta osaisi käyttää oikeata korttia.

Helsingissä on paljon helpompaa, kun tarvitsee valita vain kahdesta vyöhykkeestä ja vyöhykkeetkin on selkeästi jaettu kaupunkeihin. Useimmiten kuitenkin tietää mistä kaupungista on lähdössä ja mihin menossa, joten tietää matkustaako kahden kaupungin välillä.

Ensimmäiset luennot

Koska kyseessä on postgraduate-tutkinto, osa opiskelijoista on osa-aikaisia ja on samanaikaisesti töissä, yleisimmin jossain lakitoimistossa. Tästä johtuen kurssini ovat intensiivisiä ja luennot on pakattu pienemmälle vähemmille päiville, mutta pidemmiksi luennoiksi. Undergrad-opiskelijoilla on yleensä tunnin-parin luentoja viikottain tai muutaman kerran viikossa, koko lukukauden ajan, mutta minulla on tällaisia kursseja vain yksi. Lopuissa kolmessa kurssissa on neljä kahdeksan tunnin luentoa. Tuntimäärä lienee sama kuin undergradeillä.

Minulla on tällä viikolla puolet intellectual property kurssin luennoista. Yksi kahdeksan tunnin pätkä huomenna ja toinen lauantaina. Seuraavat kaksi luentoa ovat kuukauden kuluttua. Kaikilla kursseilla arvostelu perustuu pääasiassa  2000-5000 “research essayhyn” (suomeksi? tiedän että mietin tätä jo aiemmassa blogissa) tai useampaan sellaiseen.

Minulla on toistaiseksi ollut kolmen kurssin luentoja tällä viikolla. Kaksi kursseista on pakollisia (Legal Concepts, Research and Writing ja Law of Corporations). Näistä ensimmäinen on varmasti hyödyllinen, koska en ole ennen kirjoittanut mitään tutkimuspaperia laista. Jälkimmäinen vaikuttaa täysin vastaavalta kuin mikä tahansa yritysjuridiikan peruskurssi. Täkäläinen juridinen järjestelmä on vieläpä melkein täysi kopio amerikkalaisesta (common law, house of representatives, senaatti, commonwealth/osavaltio jako ja kiistely). Vain osa terminologiasta on erilaista. Tuolla kurssilla oli noin 80 opiskelijaa, joista 5 ei-aasialaista ja ilmeisesti suunnilleen kaikki laskennan opiskelijoita suorittamassa CPA:han (KHT) pakollisena kuuluvaa yritysjuridiikan peruskurssia. Proffa oli yllättynyt, kun joukossa oli joku lakia opiskeleva. Kolmas kurssi oli international trade law, jossa käsitellään lähinnä World Trade Organizationia ja siihen liittyvää kansainvälistä lainsäädäntöä. Tässä oli opiskelijoita 50 ja kurssi vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Minulla oli sellainen käsitys, että oikeustieteen kursseilla keskimääräinen luokkakoko on 20-25 oppilasta ja luennot ovat hyvin interaktiivisia ja keskustelua olisi paljon. Toistaiseksi olen ollut vähän pettynyt, koska luokkakoot ovat olleet niin suuria, ettei merkittävää interaktiivisuutta ja keskustelua voi syntyä, minkä lisäksi kanssaopiskelijoiden englanninkielentaito ei ole vakuuttanut. Law schoolissa pitäisi olla tiukimmat vaatimukset kielitaidon suhteen. Minuakaan ei meinattu alkuun päästää ilman kielikoetta, vaikka olen opiskellut ja asunut Amerikassa kahdeksan vuotta. Silti jo ensimmäisten kolmen luennon aikana kaikilla luennoilla useampi opiskelija on valittanut ettei ymmärrä proffan erittäin selvää englantia, enkä minä ole ymmärtänyt suurta osaa muiden esittämistä kysymyksistä. Proffilla ei ole vahvaa aussiaksenttia ja minulla ei yleensä ole ongelmia aksenttien kanssa.

Yliopistossa on liikaa opiskelijoita tai liian vähän tilaa. Penn Statessa kirjastossa/study halleissa oli aina useita vapaita pöytiä ja mahtui lukemaan rauhassa. Samaten 100 metrin säteeltä löytyi käytännössä aina vapaa tietokone computer labistä. Täällä olen kahdesti yrittänyt turhaan etsiä tyhjää tuolia pääkirjastosta ja oikeustieteen kirjastosta, enkä ole neljän päivän aikana nähnyt yhtään vapaata tietokonetta. Tietokoneisiin on n. 10 minuutin jono ja sen jälkeen saa koneen käyttöönsä tunniksi. Onneksi on oma läppäri. En vaan ymmärrä tätä resurssi/tilapulaa. Onko Penn State paljon rikkaampi yliopisto?

Hmm… tässä oli ehkä liian negatiivinen tai pessimistinen sävy… Katsotaan miten homma kehittyy. Kolme neljästä kurssista vaikuttaa kuitenkin todella mielenkiintoiselta ja hyödylliseltä, UNSW law school on Australian arvostetuin ja yliopistoon on kai vaikein päästä sisään. Oletan, että kun muut opiskelijat tottuvat englanninkieleen, keskustelu ja luennot muuttuvat sujuvammiksi.