Rugby

		Wallabies–Samoa Rugby VIEW SLIDE SHOW DOWNLOAD ALL

Uudessa-Seelannissa on syyskuussa rugby unionin world cup ja sitä ennen pitäisi yrittää oppia jotain sääntöjä. Rugby on suosittu peli Australiassa, joten world cupia pitäisi yrittää seurata. En ole täysin perillä säännöistä, mutta olen oppinut, että Australiassa suositumpi Rugby League on eri laji kuin world cupissa ja maailmalla yleisesti pelattu Rugby Union. Lajeilla on jotain sääntöeroja ja alunperin kai Rugby League oli Englannin työväenluokan laji ja Rugby Unionia harrastivat ylemmät sosiaaliluokat.

Australiassa Rugby Leaguea pelataan Queenslandin ja New South Walesin osavaltioissa. Muualla Australiassa lajista ei ole kiinnostunut kukaan. Esimerkiksi Melbournessa ilmeisesti ainoa seurattu laji on Aussie rules football. Siihen olen perehtynyt kaikista vähiten. Rugby League pelataan Australian lisäksi lähinnä Uudessa-Seelannissa ja Englannissa. Tähän lajiin pitää perehtyä jossakin määrin, koska se on Sydneyssä suosituin laji.

World Cup syyskuussa on siis Rugby Union, joten tähänkin lajiin on perehdyttävä. Rugby Unionissa ei ole Australian kotimaista sarjaa, vaan Australian viisi joukkuetta pelaavat eteläisen pallonpuoliskon SuperXV-liigassa, jossa mukana on lisäksi viisi joukkuetta Etelä-Afrikasta ja viisi Uudesta-Seelannista. Suomen rugby union joukkue on maailmanlistalla viimeisellä sijalla (94.).

Kävin heinäkuussa katsomassa Australian (Wallabies) ja Samoan välistä maaottelua, joka oli samalla Australian kenraaliharjoitus ennen eteläisen pallonpuoliskon mestaruusturnausta, TriNations Cupia, johon osallistuvat Australia, Uusi-Seelanti ja Etelä-Afrikka. En vieläkään täysin ymmärrä sääntöjä, mutta ilahduin, kun lilliputtimaa Samoa yllättäen voitti Australian hyvin vakuuttavasti. Altavastaajaa on aina kiva kannustaa. Viikkoa myöhemmin Wallabiesit kohtasivat Etelä-Afrikan kakkosjoukkueen TriNations-turnauksessa ja pärjäsivät huomattavasti paremmin. Eilen oli Australian toinen TriNations-peli, Uutta-Seelantia vastaan ja olen näkemäni jälkeen vakuuttunut, että Uusi-Seelanti tulee voittamaan World Cupin. Minusta ei varmaan koskaan tule suurta rugbyfania, mutta alan ymmärtämään peliä tarpeeksi, että World Cup-pelejä on varmaan mielenkiintoista katsoa baarissa kavereiden kanssa.

Hammas lohkesi

Fidzin matkalla yhdesta hampaastani lohkesi pala ja kavin yliopiston hammaslaakarilla korjauttamassa sen. En tieda mika hammaslaakarien normaalikaytanto on, mutta mielestani tama hammaslaakari toimi epaeettisesti. Paikattuaan hampaan, han suositteli kaymaan rontgenissa ja kaymaan sen jalkeen uudelleen nayttamassa kuvia. Koska en ole kuullut muiden kayvan rontgenissa hampaan lohkeamisen jalkeen, kysyin asiasta. Hammaslaakarin mukaan kaikkien on hyva kayda muutaman vuoden valein kuvauttamassa hampaat ja hammaslaakarilla rutiinitarkastuksessa. Tama on varmaan totta, mutta minun mielestani on epaeettista myyda potilaalle rontgeneita ja muita lisapalveluita antaen potilaan uskoa, etta ne liittyvat kyseisen paivan hoitoon. Hammaslaakarin pitaisi myos kysya milloin olen viimeksi kaynyt tarkastuksessa, onko tuoreita rontgeneita ja olenko mahdollisesti ulkomainen opiskelija, palaamassa kotimaahani seuraavalla viikolla.

Yksi kirja ostettu

Loma on ohi ja uusi lukukausi on alkanut. Ostin International Financial System: Regulation & Policy -kurssin kirjan ennen Uluru-matkaani, jotta junassa olisi jotain lukemista. En ehtinyt lukea koko kirjaa, mutta se on hyvin mielenkiintoinen. Kirja on proffani kirjoittama ja samoin kuin kurssi, kasittelee talouskriisien historiaa ja nykypaivaa. Kirjassa ja kurssilla kaydaan lapi varsinkin markkinasaantelyn ja -valvonnan kehitysta ja tarvetta. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole kirjoittaa kurssin tai kirjan sisallosta. Ensimmaisella luennolla proffa kertoi, etta kyseinen kirja oli jo julkaisuhetkella vanhentunutta tietoa ja uusi, laajennettu painos julkaistaan muutaman viikon kuluttua. Uudessa kirjassa on mukana subprime-kriisi ja eurokriisi, jotka vanhasta kirjasta puuttuivat kokonaan. Proffa suositteli palauttamaan vanhan kirjan ja saamme uuden kirjan tekstin luettavaksi ilmaiseksi word dokumenttina.

Yritin palauttaa kirjan, mutta koska se matkusti repussani sateisessa Ulurussa, kirja ei ole ihan uudenveroisessa kunnossa, eika kirjakauppa suostunut ottamaan sita takaisin. Turha reilun kahdeksankympin ostos siis. Ainakin asiaa voi ajatella niinkin, etta maksoin $87 vanhasta kirjasta ja sain siihen ilmaisen paivityksen.

Olisi kiva, jos kaikkien kurssien kurssimateriaalit jaettaisiin word, epub tai muussa elekroniseen lukulaitteeseen sopivassa muodossa. On paljon mukavampi lukea kirjoja kevyella ja helposti kasiteltavalla lukulaitteella kuin paksusta kirjasta.

Kuvia Australian keskipisteestä

		Australia's Red Center VIEW SLIDE SHOW DOWNLOAD ALL

Kotimatka alkaa

Kävin katsomassa Ulurun (eurooppalaiselta nimeltään Ayers Rock), Kata Tjutan (Olgas) ja Kings Canyonin. Uluru on iso kivi. Aboriginaalit eivät halua, että turistit kiipeävät sen huipulle (348 m), koska a) kivi on heille pyhä ja b) 36 ihmistä on saanut surmansa kiipeillessä. Tällä kerralla oli joka tapauksessa liian tuulista, minkä lisäksi oli luvattu sadetta, joten kiipeäminen oli kielletty.

Kings Canyonista en tiennyt mitään, mutta mielessäni oli Grand Canyon. Odotukset olivat siis korkealla. Kings Canyon oli aika mitätön.

Nyt istun Ghan-junassa, lähtöä odottamassa. Saavun perille Adelaideen noin 24 tunnin kuluttua. Odottelen Adelaidessa puolisen päivää ja jatkan lentäen Sydneyyn.

Mobiilinetti

Nettiyhteydet ovat tosi kalliita Australiassa—varsinkin jos tarvitsee yhteyttä vain muutamaksi kuukaudeksi. Sopimukset ovat 12 tai 24 kuukautta, niinkuin taitaa olla Suomessakin. Netin voi hankkia myös ilman sopimusta ja usein ilmeisesti jopa samaan hintaan kuin sopimuksella. Liittymää avatessa pitää tosin normaalin kuukausimaksun lisäksi maksaa jotain aloitus- ja kytkentämaksuja+täytyy ostaa modeemi, mistä tulee lisähintaa yhteensä noin $200-300. Normaalista nettiyhteydestä tulisi siis älyttömän hintainen, joten päädyin mobiilinettiin. Ei tämäkään halpaa ole.

Läppärissäni olisi 3G-modeemi, mutta en ole saanut sitä toimimaan sen jälkeen kun asensin uuden Windowsin. Ilmeisesti Windows 7 ajurit eivät ole yhteensopivia tai jotain. Olen yrittänyt lukea ohjeita netistä, mutta siitä ei ole ollut apua. Jouduin siis ostamaan ulkoisen Vodafonen 3G-modeemin. Mokkulan tai minkä lie. Modeemi maksoi $75 ja lisäksi maksan datan määrästä. Ensimäiselle kuukaudelle otin suurimman paketin, peräti 16GB, joka maksaa muistaakseni $59/kk. Halvin datapaketti olisi $29 ja sillä saa 4GB dataa.

En ole varma mitä mobiilidata maksaa Suomessa. Työpuhelimella rajaton data oli muistaakseni alle €20, mutta firmahinnat ovat varmaan eri kuin henkilöasiakkaille. Olen silti vakuuttunut, että Suomen hinnat ovat enintään puolet täkäläisistä.

Joka tapauksessa mobiilinetti on ihan kiva. Puhelimessa on jo nettiyhteys, eikä 1GB data ole vielä toistaiseksi loppunut kesken normaalissa surffailussa. Nyt pääsen esimerkiksi Ulurussa nettiin, enkä ole riippuvainen hotellin sikahintaisesta netistä. Tähän ostokseen olen toistaiseksi tyytyväinen, mutta edelleen yritän selvittää miksi läppärin sisäinen modeemi ei toimi.

Alice Springs

Saavuin eilen Alice Springsiin. Lento lähti Sydneystä klo 6, joten heräsin aamulla puoli neljältä. Yritin saada jotain edullista kyytiä järjestettyä, mutta aikaisin vaihtoehto olisi ollut vasta viideltä, joten menin taksilla klo 4. Taksi maksoi 30 dollaria, eli puolet siitä mitä olin maksanut Sydneyyn saapuessani helmikuussa. Matka oli tasan sama. Tai en kyllä tiedä mitä reittiä ajettiin ensimmäisellä kerralla, mutta ainakin matkan päätepiste ja alku olivat samat, mutta vain eri järjestyksessä. Olin kentällä 4.15, mutta kenttä kotimaanterminaali oli vielä kiinni. Oikeastaan ovet olivat auki, joten pääsin sisään, mutta sisällä ei näkynyt ketään. Check in aukesi viideltä.

Lopulta lento lähti melkein tunnin myöhässä, koska kone vaihdettiin jostain syystä suurempaan ja piti odotella lisähenkilökuntaa, joka ilmeisesti oli vielä kotona nukkumassa. Koneen vaihto saattoi johtua siitä, että halpalentoyhtiö Tiger Airways on lentokiellossa. Tigerin koneet ovat ilmesesti lennelleet liian matalalla ja myös huoltopuolella on vakavia puutteita. Qantas on ilmoittanut tarjoavansa lentoja Tigerin matkustajille edulliseen hintaan ja pyrkii lisäämään kapasiteettia tarpeen mukaan.

Lensin Melbournen kautta ja olin Alice Springsissä ajallaan. Alice Springsissä hostellin respa kertoi, että huoneita siivotaan vielä, joten kävelin kylän keskustaan kahden norjalaisen tytön kanssa ja käytiin lounaalla.

Toisena Alice Springs-päivänä kävin pyöräretkellä (http://www.sports-tracker.com/#/workout/farshore/4dqm1dscadl2chol).

Sain tänään yhteyden kaveriini, joka minun pitäisi siis tavata Ulurussa. He ovat yrittäneet selvittää uusia lentoja tai muita vaihtoehtoja kotimatkalleen Sydneyyn, koska alkuperäinen Tigerin lento on peruttu. Saapuminen Uluruun kuulemma myöhästyy hieman ja siirtyy joko sunnuntaille tai maanantaille. Minulla on lento Uluruun huomenna, lauantaina. Lento maksoi $185, kun bussi olisi maksanut $155. Ei siis huomattavaa hintaeroa. Lisäksi kävi ilmi, että bussit ovat jo täynnä. Kolmen päivän Uluru-Kings Canyon-Olgas kierros Alice Springsistä olisi maksanut $330-350. Saavun Uluruun iltapäivällä, joten huomenna ei tarvitse tehdä mitään. Sunnuntaina taidan vaan odotella sitä kaveriani.