Asuinseudultani Coogeesta vaikuttaa olevan oikein hyvät bussiyhteydet eri puolille Sydneytä. Ainakin yliopistolle, keskustaan, Bondi Beachille ja golf rangelle menee suorat bussiyhteydet.
En ole vielä täysin ymmärtänyt bussien lippujärjestelmää. Osa bussilinjoista on prepay only, eli bussilippu täytyy ostaa etukäteen. Tällöin bussissa lukee “prepay only”. Samoin tiettyyn aikaan päivästä osa busseista tuntuu olevan prepay. En ole vielä saanut selville milloin bussit ovat prepay ja milloin eivät, eikä tällaisista busseista ilmene mitenkään että ne ovat prepay ennen kuin yrittää ostaa lippua kuljettajalta. On joka tapauksessa halvempaa ostaa 10 kerran bussilippu, joten olen ostanut sellaisen.
Bussilippujen ostaminen etukäteen ei ole aivan helppoa. Täällä ei käytetä älykortteja kuten Suomessa, vaan eletään 90-luvulla ja käytetään leimattavia pahvikortteja. Lippujen hinnoittelu on jaettu vyöhykkeisiin (zone). Coogeesta Sydneyyn taitaa olla 6 vyöhykettä, joten ostin 10 kerran, 6 vyöhykkeen kortin. Golfkenttä on lähempänä, joten sinne riittäisi halvempi lippu. Järjestelmä on älyttömän hankala käyttäjän kannalta, koska jos matkustaa eri puolille Sydneytä, pitäisi olla monta erilaista 10 kerran korttia. Lisäksi pitäisi jotenkin tietää bussiin astuessa montako vyöhykettä matka on, jotta osaisi käyttää oikeata korttia.
Helsingissä on paljon helpompaa, kun tarvitsee valita vain kahdesta vyöhykkeestä ja vyöhykkeetkin on selkeästi jaettu kaupunkeihin. Useimmiten kuitenkin tietää mistä kaupungista on lähdössä ja mihin menossa, joten tietää matkustaako kahden kaupungin välillä.
Hah. Joka maassa on omat omituisuudet jotka alkuun tuntuvat tosiaan oudoilta ja tyhmiltä, mutta yhtäkkiä sitten huomaa että kaikki toimii kuten pitääkin eli sitä vaan sopeutuu. Kyllä minulla oli kamalasti vaikeuksia Suomeen muutettuani bussin käytössä ja kysyminen oli hankalaa kun pidettiin ihan vähä-älyisenä - ulkomaalaisen on helpompi kysyä neuvoa kuin hyvää suomenkieltä puhuvan suomalaisen näköisen suomalaisen jonka oletetaan osaavan kaikki paikalliset tavat. Ihan turha yrittää selittää että on asunut 10 vuotta muualla eikä siksi ymmärrä uusittuja systeemejä. Suomeen muutettuani kaipasi kovasti selkeitä pahvikortteja leimattavaksi ja vieläkin hieman aristelen ladattavan bussikortin käyttöä, että onkohan se tosiaan toiminut ja onkohan siellä todella jotain rahaa jäljellä.
VastaaPoistaMullakin on välillä ikävä pahvisia bussilippuja. Aina tulee pieni stressi siitä, että piippasiko se jo, ja jossei, miksei ja miten saan sen toimimaan? Täällä käytän julkisia sen verran harvoin, että ostan aina kertalipun. Bussiin astuessa pitää vaan olla tasarahaa ($3) ja muistaakseni sama lippu käy metrossa. Ennen (n. vuosi sitten) systeemi oli hankalampi, piti vaihtaa lippu metroasemalla jos halusi vaihtaa kulkuvälinettä. Nyt molemmat toimii magneettikortilla kuten useimmissa kaupungeissa... Montrealin julkinen liikenne on kuulemma huippuluokkaa, en vaan ymmärrä millä perusteella.
VastaaPoistaUpeata kuitenkin on, että eri paikkoihin pääsee bussilla eikä kaikki vaan liiku omilla autoillaan. Tällainen sotaveteraanistatuksella liikkuva onneksi ei maksa julkisissa ajoneuvoissa mitään eik tarvitse osata käyttäytyä. - Kunhan olet päässyt kaikesta selville, systeemi varmaan tuntuu ihan hyvältä.
VastaaPoista