IPR-strategia ja–hallinta

Lukukauden viimeinen kurssini on immateriaalioikeuksien (IPR) hallinta ja niihin liittyvä strategia. Toistaiseksi kurssi on ollut oikein mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Kurssin vetäjä on osakkaana isossa lakifirmassa ja lisäksi useimmilla luennoilla on ollut luennoimassa alan asiantuntijoita muista firmoista. Esimerkiksi viime viikolla oli Microsoftin Intian IP-johtaja (tosin videopuhelun välityksellä, koska joutui peruuttamaan matkan) kertomassa miten Microsoftilla immateriaalioikeudet on sisällytetty osaksi yhtiön strategiaa, käyttäen XBOX 360-konsolin Kinect-lisälaitetta esimerkkinä. Tällä viikolla oli Fosters/Treasury Wine Estatesilta (TWE eriytettiin tänä vuonna ja listattiin pörssiin itsenäisenä) IP-johtaja kertomassa omista kokemuksistaan.

Molemmissa tapauksissa painotettiin sitä, että IPR ei voi (ainakaan nykyään) olla ainoastaan hallinnollinen toimenpide, joka sisältää vain patenttien ja tavaramerkkien rekisteröimistä, vaan täytyy olla proaktiivisempi ja tuoda IP-hallinta osaksi yhtiön kokonaisstrategiaa. Kilpailijoiden toimintaa täytyy täytyy seurata, kaikkia keksintöjä ja tuotteen kaikkia toimintoja ei voi tai kannata patentoida ja esim. markkinointiosaston kanssa täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Voi olla, että viinipullon etiketissä olevan tuotenimen tai logon voi suojata tavaramerkillä, mutta mainoksessa vähän muunneltuna, tai erillään pullosta tai etiketistä logo tai nimi loukkaakin jotain muuta tavaramerkkiä.

Eilen oli vuorostaan Brand Finance-firmasta kaveri kertomassa immateriaalioikeuksien arvonmäärityksestä ja rojaltien laskennasta. Ei oikeastaan mitään uutta minulle, vaikken ole töissä ollutkaan immateriaalioikeuksien kanssa tekemisissä.

Kaikki luennoitsijat ovat olleet todella hyviä, mikä ei ole mikään itsestäänselvyys. Proffat voivat olla todella hyviä akateemikkoja ja patenttijuristit hyviä juristeja, mutta jotta luennosta saa mitään irti, täytyy luennoitsijan olla myös hyvä esiintyjä.

Kielet

En muista olenko kirjoittanut tästä vielä. Australiassa olen useasti huomannut, että olisi hyödyllistä osata ruotsia. Varmaan tusinan verran ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia kanssaopiskelijoita on täällä viettämäni puolen vuoden aikana yrittänyt puhua ruotsia kanssani. Suomalaisia olen tavannut kaksi. Toinen hyödyllinen kieli olisi saksa.

Ulkomaalaisista oikeustieteellistä jatkotutkintoa suorittavista opiskelijoista puolet on aasialaisia (perustutkinnossa osuus on suurempi, muista tiedekunnista puhumattakaan). Toinen puolisko on lähinnä saksankielisiä sveitsiläisiä (en tiedä miksei ranskankielisiä ole). Lisäksi on saksalaisia, itävaltalaisia, skandinaaveja ja muutama ranskalainen. Hieman yleistäen, saksankieliset ja ranskalaiset tekevät Master of Laws-tutkintoa, skandinaavit Master of International Law and International Relations-tutkintoa.

Ruotsi, saksa (ja ranska) ovat siis englannin ohella hyödyllisimmät kielet. Espanja on turha. Suomesta puhumattakaan. Toki kaikki puhuvat englantia, mutta aina välillä olen porukassa ainoa, jonka takia muut eivät voi puhua keskenään skandinaavista kieltä tai saksaa. Olisi pitänyt käydä Philadelphian Swedish-American Chamber of Commercessa useammalla kuin yhdellä ruotsintunnilla.

Vaikka Suomi on kovin samankaltainen kuin muut Pohjoismaat, ilman kunnon ruotsinkielen osaamista tuntuu että olemme kuitenkin jotenkin erillään muista pohjoismaista. Kuulemma samanlaisessa asemassa kuin Islanti. Jossakin määrin osa porukkaa, mutta emme kuitenkaan täysjäseniä.

Väestönlaskenta

Noin kuukausi sitten postissa tuli Australian tilastokeskukselta väestönlaskentalomake, jossa kysyttiin kaikenlaista tietoa asuntomme asukkaista. Päätimme, että meidän on turha lähteä täyttämään lomaketta, kun emme ole australialaisia ja olemme täällä vain vähän aikaa opiskelemassa. Viikko sitten saimme kuulla, että jos lomaketta ei täytä ja palauta johonkin määräaikaan mennessä, voimme saada 100 dollaria sakkoa per päivä. Lomakkeessa ei kerrottu mihin mennessä lappu pitää palauttaa, eikä siinä mainittu sakkojakaan. Netistä löytyi tietoa sakoista, mutta ei päivämäärää palauttamiselle. Täytimme lomakkeen joka tapauksessa netissä. Tilastoihin meni myös Fabianin tyttöystävän, Louisen tiedot. Louise oli täällä kaksi viikkoa ja väestönlaskennan päivämäärä osui keskelle matkaa.

Olisikohan sakkoja oikeasti tullut, jos lomaketta ei olisi palautettu? En usko, että ainakaan Louiselle olisi lähetetty Saksaan sakkoja.

Toinen grillaus

Viime sunnuntaina iso joukko LL.M opiskelijoita (ja pari kappaletta meitä Master of Business Law ja Master of International Law) opiskelijoita kokoontui Coogeen rannalle grillaamaan. Tämä oli vasta toinen grillauskerta Australiassa! Mukana olivat käytännössä kaikki ulkomaalaiset opiskelijat. Aasialaiset (paria indoneesialaista lukuunottamatta) ja australialaiset (yhtä lukuunottamatta) jäivät jälleen kerran tulematta.

Kevätloma alkoi

Viikon mittainen kevätloma alkoi eilen. Virallinen loma ei kyllä oikeasti eroa normaalista viikosta ainakaan oikeustieteen jatko-opiskelijoiden kohdalla, sillä osalla kavereistani on myös ensi viikolla kokopäiväluentoja.

Olemme kavereiden kanssa joka tapauksessa ajatelleet vuokrata auton pariksi päiväksi (varmaan tiistai-torstai)  ja ajaa joko Hunter Valleyn viinialueelle tai rannikkoa pitkin pohjoiseen lämpimiä rantoja etsimään. Päädymme todennäköisemmin viinitiloille, koska sinne on lyhyempi matka. Meri on vielä kylmä ja sää epävakaata. Pitäisi varmaan ajaa Queenslandiin asti, jotta tarkenisi mennä rannalle. Pari päivää ei riitä siihen.

Loman jälkeen luentoja on kahdesti viikossa ja kun samalla täytyy jatkaa/aloittaa esseiden kirjoittaminen, tulee olemaan aika kiireistä. Aloitin ensimmäisen esseeni lyhyeksimyynnin kielloista/rajoituksista viime viikolla, mutta se ei ole edennyt niin nopeasti kuin olisin toivonut. Olen ollut liian laiska sen suhteen. Olisi hyvä, jos saisin ainakin jonkinlaisen version valmiiksi ennen ensi viikon lyhyttä lomaa. Sitten voisin siirtyä tutkimaan EU:n musiikki- ja leffalisenssointia.

Sulkapalloa

Pelasin eilen sulkapalloa yliopiston kuntoilutalossa. Tunnin peli maksoi 15 dollaria per hlö, sisältäen mailan vuokran. Yliopiston tiloissa voisi pelata myös korista, sisäfutista tai squashia. Jälkimmäistä on on ajateltu kokeilla myöhemmin tällä viikolla. Joka tapauksessa sulkapallo oli ihan hauskaa ja liikuntaa tulee yllättävän paljon ottaen huomioon miten pieni kenttä on. En ole pelannut sitä lukion liikunnan jälkeen, mutta voisin pelata uudestaan vaikka ensi viikolla. 15 dollaria on sen verran paljon minun budjetissani, etten ehkä kay useammin kuin kerran viikossa. Golfiakin pitäisi käydä pelaamassa ja se maksaa suunnilleen saman verran. Tennis vaikuttaa mielenkiintoiselta myös, mutta ne kaverit jotka ovat siitä kiinnostuneita, ovat pelanneet aika paljon. Ei ole niin hauskaa pelata aloittelijaa vastaan, eikä aloittelijan ole erityisen hauskaa pelata hyvää pelaajaa vastaan. Koriskentän vuokra on sama kuin sulkapallokentän, mutta korista mahtuisi tietenkin pelaamaan useampi. Laji ei vaan tunnu olevan eurooppalaisten tai australialaisten suosiossa, enkä tunne amerikkalaisia.

Viime kesän (2010) purjehduksia

Summer-Kesä 2010 at EveryTrail

 

Isän esimerkin innoittamana laitoin pääosan kesän 2010 purjehduksista kartalle. Mukana heinäkuun kesälomamatka ja yksi viikonloppukäynti Porvoossa. Kesäkuun purjehduksesta isän ja Pian kanssa minulla ei ollut dataa. Muistelen, että se olisi ollut käytännössä samaa matkaa heinäkuisen purjehdukseni kanssa. Eli että vene ei olisi käynyt Haukilahdessa välissä.

Kartta aukeaa kuvan yläpuolella olevaa otsikkoa klikkaamalla. Omalla koneellani en tosin jostain syystä nyt näe mitään kuvaa… Linkin pitäisi silti toimia.