Schoolies

Olemme nyt olleet kaksi päivää Surfers Paradisessa. Sää on ollut pilvinen ja vähän sateinen, joten rannalla ei ole tullut käytyä lainkaan (oikeastaan Fabian, saksalainen kämppikseni Sydneystä, kävi tapansa mukaan surffaamassa joskus klo 5.30 aamulla).

Nyt on schoolies week, eli viikko jolloin lukiosta vastavalmistuneet (schoolies) menevät bilettämään esimerkiksi Surfers Paradiseen. Tämä selvisi meille vasta kun olimme jo aloittaneet tämän reissun. Surfers on vähän saman tyyppinen lomakaupunki kuin joku Atlantic City, mutta ilman kasinoita. Paljon pilvenpiirtäjiä tai muita korkeita hotelleja, turisteja ja matkamuistokrääsäkauppoja. Eli normaalistikin Surfers on kovin erilainen ja hetkisempi kuin edellinen pysähdyspaikka Noosassa. Nyt kun täällä on tuhansia tai kymmeniä tuhansia 17 ja 18 v entisiä lukiolaisia, paikka on vieläkin hektisempi. Schooliesin lisäksi on wikipedian mukaan olemassa foolies, eli nuoremmat lukiolaiset, sekä toolies, jotka ovat vanhempaa schoolies weekiin osallistuvaa porukkaa (http://en.wikipedia.org/wiki/Schoolies_week).

Huomenna siirrymme Coolangattaan. Se on kai ainakin normaalisti rauhallisempi ja rennompi paikka. Saa nähdä ovatko teinit valloittaneet senkin.

Riippumattoilua

Vaihdoimme kahden päivän jälkeen toiseen hostelliin, toiselle puolelle Noosaa, Sunshine Beachille. Halusimme alunperinkin mennä Sunshine Beachille, koska siellä on kuulemma paremmat surffimahdollisuudet ja toinen kavereistani on aktiivinen surffaaja, joka on useamman kesän opettanut surffausta Ranskassa. Aallot olivat kuitenkin liian pieniä.

Hostelli oli oikein mainio. Ihmiset olivat mukavia ja hostelli oli todella rentouttava. Pihalla oli riippumattoja ja sellaisia melkein makuuasennossa olevia loikoilutuoleja. Riippumatossa lukiessa ja nukkuessa tulee niin laiska olo, etten viitsinyt käydä 100 metrin päässä rannalla. Olisin voinut viettää useamman viikon Noosassa.

Laitan jotain kuvia jossain vaiheessa, kun jaksan siirtää kuvat tietokoneelle.

Brisbane ja Noosa

Nyt on viides päivä itärannikon matkallani. Lensin kahden kaverini kanssa Brisbaneen torstaina ja vietimme siellä kaksi päivää. Brisbane on miljoonan asukkaan kaupunki, eli selvästi Sydneytä pienempi. Brisbane ei ole rannalla, mutta kaupungin läpi virtaa joki.

Brisbanesta jatkoimme Noosaan, mihin oli kahden tunnin juna-bussimatka. Noosassa satuimme tapaamaan kaksi opiskelukaveria. Noosa on pieni lomakaupunki, missä tuntuu olevan sekä vauraampia perhematkailijoita, että reppureissaajia sekaisin, mutta ei hirveästi paikallista asutusta. Ostin boogie boardin, sellaisen lyhyen laudan, jonka päällä maataan ja surffataan aalloissa. Minulla oli Amerikassa samanlainen. Hostellissa ei saanut juoda omia juomia, joten salakuljetimme muutaman Corona-pullon. Boogie board ja juomien salakuljettamista hostelliin. Flashback elämästä viisitoistavuotiaana.

Seuraavaksi jatkamme rannikkoa etelään.

Vaihto-opiskelijat ja muut ulkomaalaiset opiskelijat

Minusta on omituista, että UNSW kohtelee vaihto-opiskelijoita ja muita ulkomaalaisia opiskelijoita eri tavalla. Yliopisto järjestää vaihto-opiskelijoille asunnon joko yliopiston asuntoloista tai vuokra-asunnon esim. suosituilta lähialueilta, kuten Coogeesta tai Bondista. Lisäksi on erilaisia sosiaalisia ja informatiivisia tapahtumia. Vaihto-opiskelijat eivät käsittääkseni itse maksa opiskeluista mitään. En tiedä mitä yliopistot ovat keskenään sopineet. Muita ulkomaalaisia opiskelijoita yliopisto kohtelee samoin kuin paikallisia opiskelijoita, mutta veloittaa huomattavasti korkeampia lukukausimaksuja. Asunto täytyy järjestää itse, eikä yliopisto järjestä mitään erityisiä tapahtumia. Ainakin osa (kaikki minun tuntemani) vaihto-opiskelijoista on täällä vuoden, eli yhtä kauan kuin useimmat master-tutkintoa suorittavat opiskelijat. Kokemuksesta tiedän, ettei näin lyhyttä aikaa varten ole helppo löytää asuntoa ja joka tapauksessa olisi kiva asua muiden opiskelijoiden kanssa, mikä nykytilanteessa on tosi vaikea järjestää itse.

Lisäksi kun useimmat kurssit koostuvat neljästä koko päivän luennosta, muita opiskelijoita ei tapaa päivittäin, jolloin voi olla vaikeata tutustua muihin. Meidän opiskeluporukassa kävi kohtuullisen onnekkaasti. Luentoja edeltävällä viikolla oli lyhyt infotilaisuus, missä pari proffaa kertoi law schoolista ja tämän jälkeen tarjottiin drinkkejä. Joku oli aktiivinen ja keräsi joitakin puhelinnumeroita ja kokosi jossain vaiheessa porukan Coogee Palaceen viiden dollarin pihveille. Vaihtareiden ei tarvitse olla niin aktiivisia, koska a) monet asuvat samassa yliopiston järjestämässä vuokratalossa ja b) yliopisto järjestää muita tapahtumia, kuten Coogee-Bondi kävelyitä, käyntejä oopperatalolla ja baarikierroksia.

Kesäloma

Kesäloma on alkanut. Tai virallisesti ei ole, mutta minulla ei enää ole esseitä kirjoitettavana (ja tenttejä ei tällä lukukaudella ollut lainkaan). Tuntuu omituiselta, että lukukausi on jo ohi. Varsinkin, kun kavereista suurin osa lähti Sydneystä omille matkoilleen välittömästi saatuaan esseet ja tentit hoidettua alta. Olisi ollut kiva, jos porukka olisi pysynyt kasassa vaikka pari viikkoa ennen matkustelua. Tai mielellään matkustellut jonkinlaisena isompana ryhmänä. Siinä onkin yksi ero vaihto-opiskelijoiden ja meidän postgraduate law (ehkä yksinkertaisempaa kutsua tätä LL.M. porukaksi) opiskelijoiden välillä.

Esimerkiksi Norjasta on Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta iso joukko opiskelijoita, jotka tuntevat toisensa entuudestaan ja luonnollisesti viettävät suuren osan kesälomastaan yhdessä—joko Sydneyssä tai matkustaen. Tästä olen vähän kateellinen. LL.M. porukka on aika pieni ja vähän hajanainen. Aasialaiset ja australialaiset (joihin muut eivät ole onnistuneet tutustumaan) poislukien meitä on ehkä 15. Tämän joukon ikäjakauma on kohtuullisen suuri—noin 21-40, mutta painottuu noin 29-35 haarukkaan, eli selkeästi vanhempia kuin vaikkapa ne norjalaiset (20-26). Osalla on perhe ja lapsia. Lisäksi aika monen tyttöystävä/vaimo tulee kesäksi tänne matkustamaan ja nämä tyypit matkustavat pariskuntina. Joidenkin budjetit eivät riitä matkustamiseen, joitain matkustaminen tai ylipäätään Australiassa olo ei kiinnosta. Lisäksi tietysti osa ei ole edes osa kaveriporukkaani. Vaikka jäljelle jäävä porukka on hyvin pieni, jotain matkasuunnitelmia voi kuitenkin tehdä. Suunnitelmissa on ainakin parin viikon reissu Brisbaneen ja Gold Coastille kahden kaverin kanssa ja ainakin toivottavasti parin viikon matka Uuteen Seelantiin. Lisäksi joulun jälkeen Kati ja Jaska ovat tulossa käymään.

Golfia

		Eastlake Golf VIEW SLIDE SHOW DOWNLOAD ALL

Tänään pelasin vihdoin täyden golf-kierroksen. Aiemmin olen käynyt pelaamassa vain Bondi Golf Clubin yhdeksää lyhyttä, par 3:n reikää. Tänään pelasin Eastlake Golf Clubilla täydet 18 reikää 35 asteessa, paahtavassa auringonpaisteessa. Eastlake on yliopistoni “kotikenttä”. Järven toisella puolella, Lakes Golf Clubilla oli viikonloppuna Australian Open turnaus. Eastlake ei ehkä ole samantasoinen kenttä, mutta kuitenkin ihan eri tasolla kuin Bondi. Bondissa reiät ovat 90-150 metriä. Yksi on yli 200 m. Eastlakessa reiät ovat pääasiassa yli 300-500 metriä.

Yhdeksän reiän jälkeen vesi rupesi olemaan aika vähissä ja alkoi olla nälkäkin. Puolivälissä oli kioski, josta piti saada juotavaa ja ruokaa, mutta jostain syystä se oli kiinni.

Tuloksia en viitsi mainita, koska niissä ei ollut hirveästi kehumista. Ensimmäiset viisi reikää olivat kokonaisuudessaan surkeita. Sen jälkeen puttausten määrä tippui yhteen tai kahteen per reikä ja muutenkin lyönnit olivat ihan hyviä. Ongelmat olivat lähinnä muutaman metrin päässä greenistä, mistä pallo joko pomppi metrin eteenpäin tai lensi greenin yli, bunkkeriin tai jokeen.

Myin telkkarin ja pyörän

Ostin heinäkuussa taulutelkkarin, koska kämpässä oli vain sellainen onneton, pieni, vanhanaikainen telkkari, johon ei saanut tietokonetta kiinni leffojen katsomista varten. 32 tuumainen kaupan omaa merkkiä oleva telkkari maksoi $280, eli 210 euroa. Mielestäni aika edullinen. Laitoin telkkarista myynti-ilmoituksen gumtree.com.au sivustolle viikko sitten ja pari päivää myöhemmin telkkari oli myyty 200 dollarilla. Samalla sivustolla myin myös pyöräni 150 dollarilla (ostin pyörän 180 dollarilla kesäkuussa). Molempien suhteen pelkäsin vähän, että joudun jättämään ne jollekin kaverille ja pyytämään kaveria myymään ne.